Ninan järvimökki

245

Viestejä yhteensä

  • Kiitti Smaarit.

    Kävi niin että sorruin. Asetin nyt virallisen lopetuspäivän lauantaille ja lupasin kavereille onnistua. Oon jo tuottanu nii monta pettymystä että ny on pakko onnistua. Laastarit aion teipata kiinni perjantai-illast lähtien, ne ei muute tunnu pysyvän, lähtevät yön aikana irti.
  • No nii. Tästä se lopetus alkaa. Oon niin kyllästyny siihe että ihmiset (mukaan lukien itteni) epäilee mua ja mun onnistumista että nyt näytän kaikille närhen munat ja onnistun. Ei ole minkäänlaisia pelkoja, epäilyksiä tai epävarmuutta, hetki on kypsä. Voin sit kahen viikon päästä sanoa sairaanhoitajalle että oon lopettanu. Mä pystyn tähän.
  • MelisaMelisa Espoon etelärannikko
    Tsempit ekaan savuttomaan päivääsi!
    Kyllä sä pystyt tähän. Usko ittees äläkä ajattele tupakkaa vaan ajattele vapautta siitä.
    40 vuotta savuttamista ja sitten lopetus 18.8.2005. Motto: Ei koskaan henkostakaan.

  • Kiitti, Melisa. Kyl mä uskon pystyväni tähä, hetki tuntuu oikealta. Hikeä pukkaa mutta muita vieroitusoireita ei vielä oo. Toivottavasti kahvi ei laukase mitää.
  • MelisaMelisa Espoon etelärannikko

    Jos alkaa siltä tuntua, juo jotain muuta ja lopeta kupillinen siihen. Muuten, ota löysin rantein, älä jännitä! Olet nyt hyvällä tiellä, epämukavuutta vaan täytyy jonkin verran kestää. Mut siihen ei kuole, eikä se ikuisuuksia kestä.

    40 vuotta savuttamista ja sitten lopetus 18.8.2005. Motto: Ei koskaan henkostakaan.

  • Melisa: ei vielä ainakaan ole mitään tuntemuksia. Ensimmäinen kuppi juuri menossa. Ei mua hirveemmin jännitä, tunti kerrallaan ja päätös siitä että nyt onnistuu. On jotenki tosi rauhallinen olo nyt.
  • No, ei se olo enää ole iha niin zen. Totesin kuitenkin puolisolle etten hae tupakkaa koska se on paskaa. Käperryin sohvalle kahvini kanssa ja olo rauhoittui. Suihketta ja Fisherman’s friendiä on menny jokusen verra mut mieluummi niitä ku röökiä. Olo on taas rauhallinen automatkan jälkeen ja nyt saa toistaiseks vaa rauhassa kattoa lätkää.
  • Taas tuli yks ketju kahlattua läpi. Kyllä kannustaa paljo lukea muiden onnistumisista. Ja sitte ku tässä tikittää vielä sisäinen kello enkä anna itselleni ns. oikeutta nykiä puolisoa hihasta ennen kuin olen savuton ollut hetken aikaa. Joten järjestys on tämä: savuttomuus, painonhallinta ja sitten tuo vauva-asia. Hitaasti mut varmasti etiäpäin.
  • Kyllä on siivoaminenki varmaa mukavampaa ja nopeampaa ku ei joka askareen välissä tarvi juosta tupakalla. Pyykkiä ja astioita on ainakin kolme koneellista kumpaaki, työvaatteita en muistanu eile pestä ja tänään ei voi ku mokomat ei ehi enää kuivumaan. No, ei ne hirveän likaisia edes olleet. Savuttomuus sujuu normaalisti, pienillä askelilla eteenpäin tunti kerrallaan, jo puolitoista päivää takana.
  • MelisaMelisa Espoon etelärannikko
    Aika on ystäväsi tässä prosessissa. Rauhallisesti vain, päivä kerrallasn. Jokainen savuton päivä on vahvistava voitto ja vie seuraavaan.
    40 vuotta savuttamista ja sitten lopetus 18.8.2005. Motto: Ei koskaan henkostakaan.

  • Kiitti, Melisa.
    Oon tässä touhunnu koko päivän, koti on nyt siisti, innostuin leipomaanki. Kaupaski tuli taas käytyä ku piti saada värkit leipomisee eikä vieläkää tullu mitään haluja kassalla vaikka perässä tullu ostiki punasta mallua. Ny pitäis vielä pestä pari koneellista pyykkiä (joista toine jo pyörii) ja 1-2 koneellista astioita. Ruokaki pitäis heittää uuniin. Eipä tuu tupakka mielee ku koko ajan touhuaa jotain.
  • Se on hyvä merkki, kun jotain pystyy tekemään, silloin on asiat hyvässä mallissa. Voisi olla paljon vaikeammassa jamassa.

  • vko: joo, itteä vähä hämmentää ku mitää keskittymisvaikeuksia tms. ei ole. Koko ajan pitäis saada vaan touhuta ja alkoi hieman ahdistaa ku tekeminen loppu. Tupakkaa ei silti tee mieli, tekis mieli lähinnä lähteä lenkille seuraavaksi.
  • Olen tainnut mainita, että siinä lopettamisen alkuvaiheessa ollessani jo 80v kirjoitin yli puoli vuotta elämänkertaani. Se vei kaiken huomioni ja oli siis verraton apu lopettamisessa. Toisaalta pitää todeta, että vanhojen aikojen läpikäyminen toi mieleen kirjaan kirjoittamieni myönteisten asioitten ohella paljon "pahuutta" itsestäni. Sekin oli kestettävä, vaikka en tuonutkaan julki.

    • s. 1935
    • Polttanut 60 vuotta
    • Lopettanut 15.11.2015
  • ent. Vaari: mullaki kirja kesken joka sivuaa omaa elämää muttei kuitenkaa ole elämänkerta. Kiitti muistutuksesta, voisin kai sitä työstää hetken.
  • Kyllä se mielestäni kannattaa. Siinä joutuu pohtimaan monenlaisia asioita, kirjan rakennetta, sisällön tärkeitä ja vähemmän tärkeitä asioita, kielenkäytön sävyä, ja monia muita asioita. Se vie ajatukset kyllä tehokkaasti pois tupakasta - ainakin minulla - vaikka voi tietysti myös lisätä tupakan tarvetta. Aluksi haparoivia pätkelmiä eri aikakausilta ja vähitellen niiden yhdistämistä ja rekenteen selkiinnyttämistä ja kuvitusta. Kirjan joutuu kirjoittamaan ainakin kolmeen kertaan.

    Eihän kirjan tarvitsekaan olla elämänkerta, sehän voi koskea mitä tahansa itseä kiinnostavaa asiaa; luonnossa liikkumista tai muuta harrastusta, oman elämänasenteen muuttumista jne. Jos jollakin on ollut tällaisia asioita mielessä kannattaa panna toimeksi niin tupakanhimo hellittää - näin uskon.

    • s. 1935
    • Polttanut 60 vuotta
    • Lopettanut 15.11.2015
  • ent. Vaari: juu, kirjoittaminen kannattaa aina. En kirjota sen takia että tuo julkaistaisiin vaa lähinnä omaksi ja läheisten iloksi. Se on kyllä hyvä tapa saada ajatukset muualle. Mulla se ei lisää tupakanhimoa, vesilasi riittää. Saako kysyä saitko kirjaasi valmiiksi vai onko vielä kesken?

    Käytii tuossa puolison kanssa lenkillä. Ei haitannu vaikka vähä ripsi vettä, oli hevosia, joki ja mettää. Sielu lepäs. On tää nättiä seutua ja on ihana asua samallaisessa ympäristössä kuin se missä vietin lapsuuteni. Välimatkaa on 400 kilsaa ja vähän päälle mutta nämä kaks paikkaa muistuttavat paljo toisiaa. Tunnin ja 16 minuutin päästä on kaks päivää pulkassa ja toisi kuin aattelin nii tääki päivä on ollu melko helppo. Huominen on ensimmäine isompi koettelemus ku duunista voi ostaa röökiä mutta mulla ei oo enää röökejä mitä polttaa, viimiseni poltin perjantaina enkä tarvi sitä paskaa selvitäkseni töistä. Fisherman’s friend maistuu ja tuoksuu paljo paremmalle eikä tarvi t-paidassa palella terassilla.
  • Sain kirjan valmiiksi. Lähes 200 A5 kokokoista kaksipuolista sivua, pääasiassa värikuvia n. 70 sivua, useimmiten 2 kuvaa sivulla. Kirjapainossa teetin 30 kpl värikuvapainoksen. Tuli yllättävän halvaksi. Annoin sitten lähimmille sukulaisille ja ystäville. Itselle jäin 2 kpl.

    • s. 1935
    • Polttanut 60 vuotta
    • Lopettanut 15.11.2015
  • Hienoa, ent. Vaari. Se on parasta kun saa kirjan valmiiksi, itte oon kirjottanu pari antologiaa.
  • Antologian kirjoittaminenhan on vaativa ja kehittävä työ. Jatka toki, kyllä tupakointi saa vähemmän huomiota kuin kirjoittaminen. Äläkä osta duunista tupakkia, vaikka se on sanojesi mukaan mahdollista. Sovitaanko, että se on koetinkivi, josta selviät.

    • s. 1935
    • Polttanut 60 vuotta
    • Lopettanut 15.11.2015
  • ent. Vaari: juu, kyllä kirjottaminen mukavasti vie ajatukset muualle. En ole ostanut tupakkaa enkä aio ostaakaan, maistuisi vain tosi pahalle ja se haju. Nautin tästä parantuneesta makuaistista sen sijaan.
  • Kyllä kirjoittaminen aika hyvin pitää ajatukset kasassa. Kirjoitin paljon silloin tupakoivana aikana, suunnitteluvaiheessa röökiä paloi paljon mutta puhtaaksikirjoitus piti koneen ääressä. Samoin opiskellessa, piti tuottaa virheetöntä tekstiä ja ymmärtää asiastakin jotain. Kirjoitin koiraharrastajien lehteen, itse pidin rempseästä revittelystä (helmikuu19 kohdalla tyylinäyte) mutta nyyhkyt olivat enemmän lukijoiden mieleen :s . Niitä meni muidenkin rotuyhdistysten lehtiin.
  • KessutPois: mäkin oon halunnu olla toimittaja mutta tykkään silti vielä enemmä kirjottaa omia tarinoita. Pitäis tohon tän hetkiseen kirjaan tehdä lukusuunnitelmat.
  • Suunnitelmissa on täälläkin joku sellainen juttu. Lehtiin kirjoittaessa käy toisinaan niin kuten oman paikkakunnan pakinoitsija kirjoitti, deadline on paras muusa :D. Muita juttuja väsätessä ei tarvitse välittää aikatauluista. Opetellaan kirjoittamaan ilman röökiä, toivottavasti pastillit siivittävät luovuutemme suurimpaan kukoistukseensa, tsemppiä :).
  • KessutPois: niitä deadlineja meikäläinen just pelkää, mukavampi kirjottaa omassa rauhassa nii tulee parempaa tekstiä eikä tartte editoida sataa kertaa. Pastillit ja vesi toimii.

    Nyt oli vaikea hetki. Aivot yritti kovasti sanoa, että ”ei se yks haittaa, heität sit loput roskiin”. Tähän totesin ääneen että sitä yhtä ei ole. Ostin sen sijaan kaupast jäätelön ja nautin siitä. Olis jo tää päivä ohi, koko ajan saa olla valmiina huutamaan nikkispirulle naama punasena.
  • Vihdoin voi sanoa että tää päivä oli tässä. Aion mennä nukkumaan tyytyväisenä itteeni ja en pelkää huomista, sen näkee aamulla mikä on olotila. Neljäs päivä alkoi 50 minuuttia sitte, se olis jo puol viikkoa.
  • Huomenta! Nikkispirusi yrittää paitsi saada sinut polttamaan myös tuhlaamaan järjettömästi. Siksi myös asettamasi ostolakko on tärkeä.
    Mainitsit jossain vaiheessa vauvajutuista, kun se tulee ajankohtaiseksi olet iloinen jokaisesta säästyneestä sentistä. Vauvoissa on suloinen ja romanttinen puolensa mutta se ei vältsiin riitä peittämään sitä että he tulevat riivatun kalliiksi :#.
    Vaikka savuttomuudessa edetään hetki ja päivä kerrallaan kannattaa pitää mielessä pidemmän aikavälin suunnitelmaa palveleva tarkoitus.
  • KessutPois: juu, lapset tulevat kalliiksi. Onneks molempien puolella on ihmisiä jotka voivat tukea kun pitää ostaa rattaita yms. Ajattelin täs alkaa pistää joka kuukausi tuon tupakkarahan säästöön ja sit vuoden päästä kattoo paljo on säästyny. Tää kesä tosin menee vielä juhlissa, huvipuistossa ja eläinpuistossa mut kyl silti pitäis säästyä rahaa. En kuuntele nikkispirua, se on yks mulkku.
  • Tänää on ollu mukava ja rento päivä, positiivine yllätys. Suihketta oon joutunu käyttämää pari kertaa, kerran ennen duuniin lähtöä ja toisen kerran duunin jälkeen. Siitä oli toki apua että oli kiireine päivä. Aika kulu ku siivillä ku ei koko ajan tarvinnu kattoa kellosta millo kehtaa mennä röökille. Eilen oli nii tuskainen päivä etten tätä huomannu.
    Toivottavasti se nikkispiru pysyyki poissa eikä tuu kiusaamaa mua nyt ku oon kotona.
  • Mulla OLI viides päivä menossa. Kaikki kosahti siihen, että pummin työkaverilta neljä tupakkaa, sit iski ”ihan vitun sama”-fiilis ja hain omankin askin. Uusi lopetuspäivä huomenna, ne röökit mitä tältä päivältä jää lentää roskikseen heti kun mennään nukkumaan.

    Listaan nyt tänneki miks lopetan tupakoinnin:

    - haluan juosta 10 minsaa ilman että tuntuu ku kuolisin.
    - haluan nousta raput ilman että tuntuu ku kuolisin.
    - haluan hengittää enkä halua hengästyä joka käänteessä.
    - haluan lämpöset sormet ja varpaat.
    - hajuaisti ja makuaisti takasin, kiitos.
    - raikkaat vaatteet, hengitys ja tukka.
    - parempi itsetunto.
    - parempi mieliala.
    - enemmän rahaa

    Seuraavan kerran ku nään tän kollegan nii en pyydä tupakkaa. Pitää muistaa tää vitutus nii hyvä tulee.
Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy kommentoidaksesi.