Vakaasti harkiten

Olen pyöritellyt mielessäni tupakoinnin lopettamista jo aikani. Ikää on 30+ ja tupakoinut olen jo n. 15 vuotta, joten alkaahan se ottaa jo terveydenkin päälle. Tupakoinnista irti päästäminen tuntuu vähän siltä, kuin sanoisi hyvästit parhaalle ystävälle. Monta hyvää hetkeä olen tupakan parissa viettänyt ja jos totta puhun, niin mikäli tupakoinnista ei seuraisi terveysongelmia, en varmaan koskaan lopettaisi tupakointia.

Toisaalta tiedän, että tupakoinnille on tultava loppu ennemmin tai myöhemmin ja sen muutoksen on lähdettävä itsestäni. Tahtotilaa tupakoinnin lopettamiseen minulla on, siitäkin huolimatta, että se on samalla haikeaa.

Askissa on jäljellä enää muutama vanha kaveri, jotka ajattelin polttaa pois tänään. Aamuun ei parane jättää edes sitä yhtä tupakkaa, sillä minulle aamukahvi kera tupakan on se päivän rakkain hetki savukkeen parissa. Aamusta jos selviää, menee iltakin kevyemmin.

Viestejä yhteensä

  • MelisaMelisa Espoon etelärannikko
    Tervetuloa Emmi! Jossain vaiheessa voit siirtyä kesäkuun lopettajiin. Onnea matkaan.
    40 vuotta savuttamista ja sitten lopetus 18.8.2005. Motto: Ei koskaan henkostakaan.

  • Ymmärrän tosi hyvin sun tuntojasi ja ajatuksiasi, Emmi. Mullekin tupakka on ollut tärkeä (ja lähestulkoon ainut) ystävä, joka on läsnä silloin kun olen tarvinnut. Mutta sillä ystävyydellä on ikävä hintansa. Mulla vielä sekin, kun olen koko ajan kotona ja yksin, niin päiviä tuli täytettyä tupakalla ja monesti se oli ainoa syy nousta sängystä edes hetkeksi ylös. Mutta aika on tullut meille molemmille jättää hyvästit kaverille ja elää vapaata elämää, johon nyt on tilaa jonkin uuden tulla tilalle.

  • Kiitos Melisa, sinne tähtään! ;)

  • Lepuuttaja, näin on, molemmille on tullut aika jättää hyvästit kaverille ja täyttää elämä uudella, varmasti monin kerroin paremmilla asioilla. Ihanaa, ettei täällä tarvitse olla yksin tämän asian kanssa. Huomasin, että olet jo kesäkuun lopettajissa. Toivottavasti olen pian siellä itsekin, niin voidaan tsempata toinen toisiamme. <3

  • hei, Emmi! Miten menee? Mua tsemppasi eilen ihan mahdottomasti se, kun tiesin sinunkin lopettavan. Ajattelin, että en halua tuottaa sulle pettymystä (=hassu ajatus) polttamalla. Tänään kuitenkin retkahdin kahteen tupakkaan, mutta jatkan harjoittelua :)

  • Terve Lepuuttaja! Kuule minua rohkaisi ja tsemppasi ensimmäisen päivän yli tismalleen sama ajatus. Hassua, ihanaa että olet siinä. :) Joukossa on voimaa!

    Luin tuolta jostain toisesta langasta, että ostit askin ja poltit kaksi, jonka jälkeen tuhosit loput. Mielestäni se osoittaa vahvaa tahdonlujuuttua, itse olisin varmaan polttanut loputkin. Retkahdukset kuuluvat taatusti useimpien lopettajien prosessiin. Tulisiko niihin sitten suhtautua siten, että antaa mennä vaan kun kaikki meni jo, ts. jatkaa sauhuttelua. Vai tulisiko niihin suhtautua osana prosessia, kuten sinä teit, tuhota loput ja jatkaa hyvin alkanutta harjoittelua. Mielestäni sinulla on oikea asenne. Hienoa Lepuuttaja! :)

    Ensimmäinen päivä savuttomana meni yllättävän kivuttomasti, kahvia en tosin uskaltanut eilen juoda. :D Minulla ne todelliset haasteet taitavat ilmetä vasta pikkuhiljaa. Yritän nyt iloita pienistä asioista, kuten siitä, että minun ei tänä aamuna tarvinnut pestä hiuksiani tupakanhajun vuoksi. :)

  • Ihana viesti sinulta :)

    Mulla on näköjään tarve polttaa ne muutamat sen jälkeen kun olen lopettanut. Nyt suoraan sanottuna harmittaa, että tuhosin loput - mieliteko on valtava! Mutta koska mulla on budjetoituna ainoastaan yksi aski per päivä, niin en voi lähteä ostoksillekaan. Toivottavasti saan tästä nyt voimaa taistella vielä eteenpäinkin niin, ettei tulisi tarvetta noille muutamillekaan.

    Se on hyvä ja konkreettinen ilon aihe, ettei sun tarvinnut pestä hiuksiasi tupakanhajun takia. Näitä ilon aiheita kun keräät lisää, niin aina vahvistuu vain se, että olet oikealla tiellä. Tupakoinnin lopettamisen edut ovat kuitenkin vahvempia kuin tupakoinnin edut.

  • Kolmas päivä kääntynyt iltaan. Ajatuksia tupakasta tulee ja menee, mutta olo on jotenkin ihmeen levollinen. Jokainen päivä ilman tupakkaa on yksi päivä lisää, jolloin olen kiltti keholleni ja mielelleni.

  • editoi kesäkuu 9

    Viikonloppu vierähti mukavasti saaristossa. Siellä ei kukaan tupakoi, eikä siellä ole kauppaa, joten on varsin otollinen paikka tähän hetkeen siinäkin mielessä. Jonkin verran mielitekoja tupakan suhteen on ollut, mutta ei vielä mitään sellaista mitä ei kuppi teetä ja päättäväisyys selättäisi. Olen hieman yllättynyt, kuinka hyvin olen tähän mennessä vieroitusoireita sietänyt, mutta toki tiedostan olevani vasta lähtökuopissa. Tästä on hyvä jatkaa, vaikka sitten apinanraivolla.

    Niin ja joskus kyllä tuntuu siltä, ettei pelkkä tee aja tehtäväänsä. Onko teillä jotain herkkuvinkkejä kiperiin tilanteisiin?

  • Hienoo Emmi! Nautiskele :smile: Tää on ihanaa!

    Vesimeloni, herneet, mansikat, klementiinit, omenat, viinirypäleet ym naaaammm :heart:
  • Ja sit ne mini-tomaatit :heart: :heart:
  • Mansikat ja herneet ja uudet potut. :heart: Ja vadelmat! Grillivartaat! Ananas, nektariini, luumu, omput, appelsiinit. Ja sitten tietty suklaa. :D

    Hyvin sinä pärjäät, apinanraivoa kerätään täälläkin. Onnea matkaan vaan, stay strong!
  • Hienoa, Emmi! Jo 6 päivää kasassa. Olen salaa vähän kateellinen, koska itse en onnistunut vieläkään. Vakaasti harkiten tosiaan mennään.

  • editoi kesäkuu 10

    Kiitos tsempeistä! :) Söinkin ihan uskomattoman raikasta vesimelonia ja mielettömän mehukkaita nektariineja viikonloppuna. Suomalaisten mansikoiden tuoksu oli huumava. Mietin, että maistuvatko ne nyt erityisen hyviltä koska olen ollut polttamatta. Vastaavasti huomasin männä viikolla, että tilaamani pizza maistuikin aika erilaselta kuin ennen, enkä osannut sanoa oliko se hyvällä vai pahalla tavalla erilaista. Pizzasta aasinsiltana painoon: olen päättänyt olla vahtimatta painoani nyt ensimmäisen kuukauden aikana. Joskus tekee vaan mieli herkutella, eikä rahkeet riitä kaiken muuttamiseen. Mutta eniten odotan kyllä, että pääsen herkuttelemaan kaikkia ihania kotimaisia marjoja ja omppuja ja herneitä jne. :)

    Tässä tulee nyt vähän toistoa, mutta uskon vahvasti Nalla ja Lepuuttaja, että teidän päivänne lopettaa tupakointi koittaa vielä ja silloin rohkaisen vaan päästämään irti ja heittäytymään peloista huolimatta! <3

    En usko, että kannattaa liikaa vertailla itseään toisiin. Jokaisella meillä on kuitenkin oma matkamme, vaikka samassa veneessä ollaankin nikotiiniriippuvuuden suhteen. Lähtökohdat, elämäntilanteen jne. vaihtelevat. Itsekin olen vielä todella huteralla pohjalla tämän tupakoimattomuuden kanssa; eilen tupakka tuli ajatuksiini varmaan 200 kertaa ja joka aamun saa aloittaa tekemällä päätöksen, että juuri tämän päivän olen tupakoimatta. Yritän kuitenkin olla antamatta tupakalle suurempaa tilaa, kuin mitä se elämässäni ansaitsee ja siksi pyrin kai keskittymään niihin positiivisiin asioihin. Voipi siis näyttää ulospäin helpommalta kuin se on. Elämäntilanteeni on toisaalta tällä hetkellä sellainen, että se tukee pyrkimystäni olla tupakoimatta. Vähentäminenkin on Lepuuttaja jo hyvä askel oikeaan suuntaan. :)

  • Emmi, hyvä ettet ota liikaa elämänmuutoksia kerralla. :) Sitä painoa ehtii ajatella myöhemmin, kannattaa keskittyä savuttomuuteen, se on itsessään jo vaativa prosessi.
    Itselle se heittäytyminen tulee tällä viikolla. :heart: Viikonlopun olen tosin tupakoivien seurassa mutta parempi asettaa sekin koettelemus alkuun!
Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy kommentoidaksesi.