Susmun savuttomat jatkot

Päätin tehdä tupakasta vieroittautumisen tueksi oman ketjun, jonne voin käydä päivittämässä ajatuksia tästä prosessista.
Eli olen kohta 34-vuotias nainen, polttamisen aloitin jo 14-vuotiaana, joten tupakointivuosia on tullut mittariin jo useita. Lopettamisyrityksiä on ollut myös useita. Onnistuin lopettamaan tupakoinnin melkein vuoden ajaksi 2018, mutta henkilökohtaisen kriisin seurauksena ratkesin ostamaan askin ja tässä sitä nyt ollaan. Tällä kertaa tupakoinnin lopettaminen on ollut hyvin haastavaa, tupakat ovat lentäneet usein roskiin, mutta uudet löytyneet pian kaupasta. Tupakointi tekee väsyneeksi fyysisesti ja henkisesti, maksaa paljon ja jatkuva tupakoinnin ja lopettamisen ajattelu ahdistaa. Tupakka on syrjäyttänyt liikunnan ja vienyt energian.
Askissa on enää kaksi jäljellä, ja sen jälkeen tavoite on olla savuton. On ikävä savutonta minua!

Viestejä yhteensä

  • Nyt on viimeinen tupakka tumpattu, 4.6.2019, 20:30. Nyt vaan pitää pysyä päätöksessä. Millaisilla ajatuksilla, omilla tsemppilauseilla olette päässeet hankalista hetkistä yli? Olen huomannut, että vieroitusoireet ovat saaneet mut jopa vihaiseksi, ja tupakka on päästänyt sitten yli näistä kiukkuisista ajatuksista. Melkoinen paradoksi, koska eihän se tupakka elämää paranna.

  • Hei Susmu! Täällä toinen 34-v nainen, tänään ensimmäistä päivää polttamatta. Vielä en ole tsemppilauseita kehitellyt, voivat kyllä tulla tarpeeseen. Kiva kun täältä löytyy porukkaa samassa tilanteessa.

    Muistan, kun joskus iät ajat sitten aloitin tupakoinnin ja vanhempani kommentoivat sen tekevän minusta hermoheikon ja ärhäkän. Niin se vaan taitaa olla, että tupakka tekee vihaiseksi, vaikka käytämme sitä rauhoittuaksemme.

  • editoi kesäkuu 5
    Heip! Täällä myös 35v röökimuija ilmottautuu lopettavien kastiin! En ole koskaan yrittänyt lopettaa (röökiä18vuotta2askia/pvä) ja nyt Toivon että olisin aiemmin yrittänyt että olisin tajunnut miten vaikeaan tilaan tämä riippuvuus on mennyt.
    Mun mietehokemat joita huomaan aamuisin ajattelevani on pääsääntöisesti tällaisia:
    "Olen huumeriippuvainen, aineena nikotiini"
    "Tupakka hallitsee minua enkä minä sitä, olenko tosiaan niin heikko, vaikka muissa elämän asioissa olen vahva, pystyn kyllä muuttamaan tilanteen".
    Tässä pari ajatusta lopettavan korsteenin mielen perukoilta
  • Hei kaikki! Itsellä vähän sama kun tulen tänne, olo on kuin tulisi AA-tapaamiseen. :D ”Hei, olen Nalla ja minulla on nikotiiniriippuvuus”. Onneksi ongelman myöntäminen auttaa, tai niinhän ne sanoo. Miten on, Susmu, sujunut? :)
Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy kommentoidaksesi.