Kerro oma tarinasi/ jaa kokemuksesi

Miten tupakointi on näkynyt sinun elämässäsi?

Keräämme kesän kuluessa kertomuksia, kommentteja, kokemuksia ja muisteluja työnimellä ”Tupakkatarinat”. Olemmehan matkalla kohti savutonta Suomea, joten muistelu tai jopa nykytilanteen kuvaus on tavallaan katoavan kansanperinteen keräämistä.

Kirjoituksesi voi olla vapaamuotoinen, lyhyt tai pitkä tai vaikka runomuodossa. Kaikenlaiset tupakointiin liittyvät jutut, havainnot, ajatukset ja oivallukset ovat tervetulleita – ei siis tarvitse itse olla onnistunut tupakoinnin lopettamisessa, yrittää lopettaa tai tupakoida, vaan ideana on kerätä monimuotoisia omakohtaisia kokemuksia tupakointiin/ tupakoimattomuuteen liittyen.
Syksyn kuluessa tuotamme valituista jutuista pienimuotoisen kirjallisen koosteen, joka on suunnitelmissa myös painattaa. Kirjoitukset julkaistaan anonyymisti ilman nimiä tai nimimerkkejä.

Lähetä kirjoituksesi heinä-elokuun 2019 kuluessa Stumpin sähköpostiosoitteeseen (stumppi.tyoryhma(at)hengitysliitto.fi) aiheena tupakkatarina.
Voit myös samalla ehdottaa tulevalle julkaisulle nimeä.

Kiitos mahdollisesta osallistumisesta & mukavaa kesää kaikille!
-Stumppi tiimi

Viestejä yhteensä

  • Viime syksynä, 2018, kävin lääkärissä erinäisten vaivojen takia. Olin jo pitkään ajatellut että haluan lopettaa tupakoinnin mutta yrityksistä huolimatta epäonnistunut. Sain Champix-reseptin ja se lääke todella toimi. Kallishan se kyllä oli. Olin polttamatta 3kk mutta ei paljoa tarvittu kun ostin taas askin ja polttaminen jatkui... Olen nyt perehtynyt tarkemmin minkä takia ylipäätään aloitin tupakoinnin...halusin satuttaa itteeni. Halusin kuolla! Niin typerää, kun kuolla voi paljon nopeemmin kuin tupakoimalla. Se ilta kun poltin elämäni ensimmäisen tupakan: petollinen avomieheni soitti töistä ja sanoi että älä nyt revi pelihousujas mut yks nainen oottaa hänen lasta!!!!!?? Kyllä revin sen jälkeen kaikki pelihousuni ja myös elämäni! Vieläkin, vaikka koko mies on mennyttä elämää, en aina jaksa uskoa että minulla on jotain toivoa.
  • MelisaMelisa Espoon etelärannikko
    Siis poltatko tällä hetkellä? Haluatko nyt lopettaa? Mitä tarkoitat tuolla viimeisellä lauseellasi, siis mitä toivoa?
    40 vuotta savuttamista ja sitten lopetus 18.8.2005. Motto: Ei koskaan henkostakaan.

  • Polttanut eri määriä 30 vuotta, välillä aski päivässä, välillä aski viikossa. Yksi 4 vuoden paussi ja yksi vuoden paussi välissä. Joulukuun 2018 alussa lopetin kuin seinään kun meinasi tukehtua ja yrjöt tuli perään muutaman kerran. Joulun jälkeen sitten alkoi happi loppua kunnolla ja työterveyslääkärille ja siitä sairaalaan, kaikkea en muista kun happisaturaatio oli alle 80. Molemminpuolinen massiivinen keuhkoveritulppa. Siitä on nyt toivuttu ja hengissä ollaan, terveen paperit taskussa. Lopullinen syy jäi epäseväksi, mitään vikaa ei löytynyt. Ilman loppuminen, seisaaltaan tukehtumisen kokemus ja "läheltäpiti" tilanne kuitenkin tekivät sen ettei tulis mieleenkään vetää enää yhtään röökiä, ei tee enää mieli ja lisää tulppariskiä.
  • 40 vuotta takana tupakointia..vajaa aski päivässä meni..seitsemäs tupakoimaton päivä menossa ilman mitään korviketta(en halua mitään noita)nyt ei ole koko ajan mielessä mutta silloin kun sen muistaa esim.ruokailun jälkeen tulee hirvee pettymys kun tajuaa että enhän mä voi polttaa..täysin vetämätön fiilis, unta korkeintaan neljä tuntia yössä(en herää kylläkään tupakan himoon mutta unta ei tarvii enempää)huimaus melko kova ja epätodellinen olo..yskää ei ole.. eikä ole ollut polttaessakaan ihme kyllä..ihan kuin naama olisi puutunut...sairaampi olo on nyt kun polttaessa...pakko oli lopettaa kun suonet taitaa olla jo melko tukossa!!

  • MelisaMelisa Espoon etelärannikko
    Hyvä päätös on tullut tehtyä kuitenkin. Liitypä joukkoon tummaan eli elokuun lopettajiin. Saat kanssalopettajilta ja muistakin tukea matkallesi.
    40 vuotta savuttamista ja sitten lopetus 18.8.2005. Motto: Ei koskaan henkostakaan.

  • Tänään kolme viikkoa takana huh tästä selvitään..
    Neljäs päivä tais olla kaamein...
    Lisälyönnit ja aamuhikoilut poissa..
    Mutta se järkyttävä sumuinen olo kuin aivoissa ei olisi happea oli pelottava ja huimaus ..olin sairaampi kuin ennen lopettamista lopetin kahvinkin samalla kun tiesin että himo tupakkaan kasvaa Nyt juon taas kahvia eikä pahemmin tee mieli tupakkaa..
    Ihmetellä täytyy kun näinkin monta vuotta polttanut ettei pääkipua ja yskää ole vieläkään vaikka kahvikin oli katkolla pakko oli muutenkin tuo kahvi ottaa takaisin kun tuli järkky ummetus..kuulemisen!!
    Olen nainen mutta tuskin sillä vieroitusoireisiin merkitystä kai?

  • Ai niin viikon aikana yö unet jäi 4 tuntiin yössä kun yleensä nukun 8tuntia..siis ei mulla tupakkaa ainakaan tietoisesti tehnyt mieli olin vaan paljon virkeämpi!

  • Kolmas päivä lähtee. Apuna champix. Eilen illalla alkoi olo olla ärtynyt ja takahampaat tiukasti yhdessä... Motivaatio silti korkealla. Olen polttanut 35 vuotta välillä vähemmän ja välillä enemmän.
  • Champix täälläkin ja neljäs savuton päivä menossa. 35 vuotta polttanut, miinus kolmen raskauden aikana, jolloin tupakka oli helppo jättää pois. Lääkkeestä huolimatta tupakka mielessä mutta lujana ollaan pysytty. Olisi niin hienoa, jos tämä onnistuisi, kun niitä hyviä puolia tupakoimattomana olisi niin paljon!

  • Tsemppiä Tuusannuuska! Viime yönä näin unta, että poltin. Aamulla olo helpottunut, kun se olikin vain unta. Tupakka mielessä melkein koko ajan, mutta ajattelen että se kuuluu entiseen elämääni. Jos haluan elää suht terveenä loppuajan, päätös oli tehtävä. Ihana kun yskä on loppunut!
  • Tsemppiä myös sinulle Elli49, viikko polttamatta ja täälläkin se koko ajan mielessä. Voi kuinka taivaalliselta tuntuisi vetää kunnon savut, mutta järki sanoo ettei nyt kannatta.
  • Kaksi viikkoa täynnä ilman röökiä. Takana 33 vuotta savuttelua. Apuna champix joka kyllä toimii. Monesti olen lopettanut ja aina sitten parinpäivän jälkeen aloittanut uudestaan. Nyt on motivaatio kohdillaan ja sen on jäätävä pois.
  • MelisaMelisa Espoon etelärannikko
    Hienoa, että olet täällä. Ala kirjoittelemaan lokakuun lopettajiin ja pysy tiiviisti mukana.
    40 vuotta savuttamista ja sitten lopetus 18.8.2005. Motto: Ei koskaan henkostakaan.

  • Tupakkatarinoiden kerääminen on tältä erää päättynyt, joten suljemme viestiketjun, joka alunperin oli ilmoitustarkoituksessa aloitettu. Kiitos kaikille tarinansa jakaneille.

Tämä keskustelu on suljettu.