Kuinka monta kertaa olette yrittäneet lopettaa?

Itse olen viimeisen puolentoista vuoden ajan yrittänyt lopettaa. Aina ratkennut uudestaan, aina. Mikä neuvoksi? Onko jollakulla tarinaa siitä, että on pitkään kamppaillut ratkeamisten kanssa ja lopulta onnistunut? Toivottavasti sellaisiakin tarinoita on, koska muuten tämä minun tilanteeni alkaa näyttää jo aika epätoivoiselta.

Viestejä yhteensä

  • MelisaMelisa Espoon etelärannikko
    Sen 40 vuoden aikana, jonka poltin, yritin lopettaa kymmeniä kertoja. Useimmiten lakot kestivät päivästä viikkoon. Pisimmän lopetusajan eli 6 kk sain aikaiseksi vuosituhannen vaihteessa. Silloin niksapurkalla. Se sortui alkoon, turhautumiseen ja riitelyyn. Tämä nyt meillään oleva lopetus seurasi 3,5 vuoden kuluttua. Niksapurkalla edelleen lisättynä vertaistuen foorumilla.
    40 vuotta savuttamista ja sitten lopetus 18.8.2005. Motto: Ei koskaan henkostakaan.

  • Siis melisa syötkö vieläkin niksapurkkaa?
  • MelisaMelisa Espoon etelärannikko
    editoi marraskuu 2019
    No en syö enää, söin kyllä aika kauan 6-7 kk. Sit siirryin Airwavesiin. Purukumi auttoi keskittymään töissä.
    Foorumiin jäin vähän kuin "maksaakseni velkaa." Koin, että foorumi oli se seikka, joka ratkaisi savuttomana pysymiseni.
    40 vuotta savuttamista ja sitten lopetus 18.8.2005. Motto: Ei koskaan henkostakaan.

  • No nyt kun oli kirjautumisongelmaa ja kahteen päivään päässyt tänne iski jonkinasteinen ärtymys ja hermostuminen...samoin aikaisemmin
  • Kiitos viesteistänne.

    Itsellä tupakkalakko on aina kaatunut johonkin tunnekuohuun. Yleensä lakko päättyy siihen, että olen vihainen ja ratkean polttamaan tuon vihan tunteen vuoksi. En ole oppinut käsittelemään tunteitani terveellä tavalla. Isäni on alkoholisti, ja hänellä on aina ollut se ongelma että hän on aina vihaisena tarttunut pulloon. Minä taas tartun vihaisena tupakkaan. Joku voisi sanoa, että se on pienempi paha kuin alkoholi, mutta minä en menisi vannomaan...

  • Nuorempana olin usein eri pituisia aikoja polttamatta johtuen siitä että tarvitsin siihen menevät rahat johonkin muuhun, lopullinen lopettaminen ei siis ollut pienessä mielessäkään. Myöhemmin lopetukset kariutuivat riitelyyn jo suunitteluvaiheessa, mies tiesi että keskittyisin vain ja ainoastaan itseeni alkuvaiheissa ja mahdollisesti osoittaisin hänelle ovea, alkoi siis haastaa riitaa. Minun on saatava olla yksin kun teen elämäntapamuutoksia, muista on vain haittaa siinä, ex tiesi sen aika hyvin.
    Foorumi on minulle ihan vaan pelkkä foorumi, kirjoitan myös muihin foorumeihin muiden harrastusten (joo-o, tämä siis tuntuu harrastukselta) tiimoilta. Rööki ja sen lopettaminen on lanka jota myöten mennään porukalla ja halutaan tietää mitä kavereille kuuluu.

  • Musta kuulostaa kuitenkin hyvältä, päihteetön, että pystyt aina lopettamaan ja varmasti se joku kerta on lopullista. Mulla on monta kaveria, jotka eivät voi edes ajatella pystyvänsä olemaan muutamaa tuntia pitempään polttamatta vaikka haluaisivatkin lopettaa.
  • Yritin henkilökohtaisesti lopettaa tupakoinnin noin 4-5 kertaa, kunnes lopulta tajusin, että tupakointi ei riitä, ja annoksen pienentäminen ei auta.

  • Tämä oli kolmas kertani, jos niitä krapulapäivän "en polta enää ikinä!" -lausahduksia ei ota huomioon. Molemmilla aikaisemmilla kerroilla tupakanpoltto lipsui niistä "kai mä nyt yhden voin polttaa" -tupakeista pikkuhiljaa sellaiseksi "jos nyt viihteelle ostankin oman askin, ettei tarvitse pummailla" -ajatuksista siihen että "no, tähän askiin nyt jäi muutama, niin poltan pois kuleksimasta"- Ja sitten lopulta osti omia ihan arkisinkin.

    Nyt on ollut lopettamisen suhteen erilainen fiilis kaikenkaikkiaan. Toukokuussa lopetin enkä vaikeista päivistä huolimatta ole edes harkinnut tupakointia. Koen silti, että ne aiemmat lopetuskertani ovat helpottaneet tätä kertaa. Nyt tiesin jo oireista, tuntemuksista, vaaran paikoista jne. Tiesin, mitä odottaa. Osasin valmistautua eri tavalla niihinkin asioihin, kaikki lopettamisen oireet eivät ole positiivisa (mm. näkyvä ientulehdus, hikoilu).

  • Olen. lopettanu ehkä 2kertaa,en ole kyllä näin tösissani kuin nyt. Samanlailla ku naanulla mennyt uudelleen aloittamiset, viihteen kautta.
  • monta kertaa olen lopettanu. tai siis ollu lakossa. mutta en kyllä muista miksi aloitin uudestaan polttamaan. jännä miten mieli on unohtanu sen jutun.

  • Tämä on toinen kertani (tähän en laske pieniä korkeintaan muutaman kuukauden lakot). Ensimmäinen 15 vuoden tupruttelun ja 6 vuoden lakon jälkeen sorruin tunnekuohussa kun töissä (onneksi jo entinen duuni) sattui tosi huono päivä. Hävetti suunnattomasti, että repsahdin olleeni 6 vuotta polttamatta. Toisaalta, tämäkin matka on ollut opetus itselleni, että sen yhden ei kannattaa polttaa. Ajattelin olevinaan vahva, mutten sittenkään ollut. Nyt, uutta tulemista ja tällä kerta kyllä lopullisesti, tällä kerta tiedän kompastuskivetkin ja osan niitä varoa ja kiertää.
  • MelisaMelisa Espoon etelärannikko
    Varmaan se tärkein opetus on aina tuo; ensimmäistä ei saa pilttaa. Näin toteaa nimim. senkin katkerasti kokenut.
    Olet niin oikeassa PeeGu.
    40 vuotta savuttamista ja sitten lopetus 18.8.2005. Motto: Ei koskaan henkostakaan.

  • Pari kertaa tosissaan, mutta nyt vasta ihan omasta halusta oikeastaan ei muiden kitinöiden takia, joten onnistuu varmaan......toivottavasti..

  • Lukemattomia kertoja retkahdin, Syy miksi lopetin ja mikä siihen johti. Olin pitkään jo miettinyt että mitä kaikkea kerkiäisin tekemään jos en polttaisi. Mielikuva itsestäni ilman tupakkaa alkoi kiinnostamaan niin kovasti että ehkä se oli syy miksi lopettaminen onnistui :).

    En koskaan käyttänyt mitään korvikkeita ja tupakointi loppui " kerrasta". Joskus aikanaan olin "lopettanut" paastoamalla joka oli mielenkiintoinen kokemus. Sallin itselleni veden ja vähäisen määrän leipää aluksi ja lopuksi pelkän veden. On mielenkiintoinen tila kun lakkaa haluamasta syödä. Tai oikeastaan ei tee edes mieli syödä.
    Viikko tuota niin hävis se tupakan himo myös. Tämä johtui siitä että roppa huusi niin kovaa ruokaa että röökin halu hukku sinne jonnekkin taustalle. Kuten jo totesin että sitten katosi kaikki muutkin halut...

    Mutta juu useita kertoja repsahdettu mutta "huvittavinta" oli se että miten "helppoa" se sitten olikin. Lähinnä katunut sitä typeryyttäni aloin uudestaan ja uudestaan.....
    Kunnes tumppasin viimeisen kerran ajatuksella että tämä oli sitten tässä....En mainostanut kellekkään että loppu sauhuttelu nyt. En lyönyt vetoa tms....Ihmiset 1 toisen jälkeen vai kysyi että etkö polta enään johon oli helppo vastata että en. Osa oli nähnyt aiemmat yritykset ja olivat yllättyneitä että päivä viikko vuosi toisensa jälkeen pysyin polttamatta ja sitä edelleen olen :)
  • editoi huhtikuu 9
    2 kertaa aiemmin yrittänyt lopettaa ja molemmilla yrityksillä kestin alle viikon. Tämän kertainen lopetus tuntuu heti eka päivästä lähtien jotenkin helpommalta. Oon miettinytkin; mikä on erilailla kuin aiemmin. 2 pääkohtaa on erilailla : 1. Syy lopetukseen eli motivaatio sekä 2. Varautunut paremmin nikotiini korvauksien kanssa. Käytän yhdistelmähoitoa (24h laastari ja suihke tarvittaessa) varmistaakseni riittävän nikotiini määrän vrk :wink: Näin vieroitusoireet ei oo olleet pahat. Nyt onkin usko lopetukseen kova :blush:
    Motivaatio askel lähempänä muutosta
  • Kuulostaa hyvältä suunnitelmalta Ziccer. Tsemppiä, alkutaipaleella sitä tarvitaan! Mut hienosti, kun huomenna olet viikon selättänyt!

    Minulla toinen lopetuskerta (n,35 polttanut). Esimmäinen lopetuskerta oli kumppanin kanssa yhdessä vähän niinkuin kokeilu noin 12 vuotta sitten. Emme tainneet silloin olla kumpikaan kunnolla motivoitunut. Nyt lähdin tähän lopetukseen yksin, olin sisäistänyt sen paremmin. Ja kun oma usko horjui ja riippuvuus kävi päälle, niin täältä stumpista sain parhaan avun siihen pahaan hetkeen :)

  • Tää on mun toinen yrityskerta. Eka oli joskus tupakoinnin alkuvuosina. Aloin polttaa säännöllisesti, kun tulin täysi-ikäiseksi. Siitä meni joku 2-2,5 vuotta niin yritin lopettaa, koska pelkäsin saavani veritulpan (söin e-pillereitä). En enää muista kuinka kauan olin polttamatta, ehkä 2-3 kk. Luovuin e-pillereistä, kun tupakasta en pystynyt. Tämä taisi olla 14 vuotta sitten.

    Jossain vaiheessa päätin, että lopetan viimeistään kun täytän 30. No siitäkin etapista mentiin yli lähes 4,5 vuodella. Ihan pelkkää itsepetosta se oli lyödä jotain takarajoja.

    Lopettamista mietin viimeisen vuoden aikana paljon ja puhuin siitä ääneen. Se varmaankin helpotti asennoitumaan tähän oikein. Toivottavasti nyt onnistuu.
  • MelisaMelisa Espoon etelärannikko
    Kyllä ihminen jotenkin kypsyy lopettamiseen. Kun sitä pitempään miettii, ajatuksesta tulee teko.
    Itsellä edellinen lopetus oli 3,5 vuotta ennen tätä. Sen sortuminen harmitti koska olin sentään 6 kk polttamatta. Tämän lopetuksen tein niin itsekseni, etten edes kertonut kenellekään. Oma juttu. Päätin, ettei kukaan eikä mikään saa mua enää polttamaan. Foorumi oli paras tuki ja niksapurkka.
    40 vuotta savuttamista ja sitten lopetus 18.8.2005. Motto: Ei koskaan henkostakaan.

  • Jos lasketaan ihan kaikki lopettamisyritykset niin oisko niitä nyt karkeasti joku 50kertaa. Olen onnistunut olemaan varmaan 4 muutaman kuukauden pätkää tähän asti, viime kerralla olin pari kuukautta polttamatta ja mulla kävi kyllä niin typerä ylimielinen moka kun ajattelin, että voisin poltella juul -sähkötupakkaa jota ystävä suositteli, lomareissun ajan ja lopettaa kun tulen Suomeen. Koska eihän se ole tupakkaa niin ihan helposti voin lopettaa.... Patruunoita jäi kolme kun tulin kotiin jotka toki perustelin itselleni että voin ne polttaa pois. Mutta sitten ne loppuI ja pari päivää myöhemmin poltin sen yhden tupakan. Olin silloin ihan varma etten enää ikinä tupakoisi. Tämä oli viime syksynä. Viikko myöhemmin poltin samalla lailla kuin aina ennenkin. Tammikuussa aloin saada refluksioireita ja astmatyyppisiä oireita. Nyt tiedän, ettei mun kannata enää lähteä leikkimään ”sillä yhdellä”. Mua motivoi nyt terveyden paraneminen, en enää ikinä halua tuntea sitä etten saisi kunnolla henkeä. Ja mikään tupakka ei ole sen arvoinen. Tähän Forumiin jää kyllä koukkuun. :smiley: ja muistuttaa kyllä hyvin niistä syistä miksi tupakan halusin lopettaa. Tsemppiä kaikille jotka kamppailee näiden ajatusten kanssa, tupakka ei anna mitään muuta kuin helpotusta vieroitusoireisiin. Mä koin että se rauhoittaa ja auttaa levottomuuteen, mutta nyt se on todistettu että tupakka aiheutti noita tuntemuksia.
  • Haha, arvatkaapa mitä. Minulla on ollut täällä kaksi käyttäjänimeä käytössä, ja tuo Paihteeton olen minä. :smiley: En muista, miksi loin kaksi käyttäjätunnusta tälle sivustolle. Mutta sen enempää käyttäjätunnuksia minulla ei täällä sentään ole. Vain tämä lopettaja123 ja paihteeton.

    Tosiaan, itse olen yrittänyt 13 kertaa lopettaa tupakoinnin ja tämä on 14. kerta kun yritän. Tämän päivän jälkeen olen tainnut olla 8 päivää polttamatta, ja koen olevani kova mimmi kun olen pystynyt moiseen suoritukseen.

    Eräs ystäväni sanoi minulle, kun joskus sanoin hänelle että "Tämä on nyt viimeinen savukkeeni", että "Sä olet lopettaja123 sanonut ton jo niin monta kertaa..." Koin tuon hänen lausahduksensa äärimmäisen lannistavana. Olisin kaivannut häneltä tukea, en lannistamista. Hän oli mielestäni ajattelematon, kun sanoi niin.

    Mutta onneksi tältä keskustelupalstalta saa aina tukea <3

  • MelisaMelisa Espoon etelärannikko

    Aika usein "ulkopuoliset" eivät jaksa tai viitsi uskoa. No, itseltänkin oli usko mennä, niin monta kertaa yritin. Stumppi on se avain, täällä jaksetaan uskoa ja viitsitään kannustaa. Revitään sortuneet takaisin ruotuun, no joo B)
    Oikeastaan lopettaminen olisi ilman stumppia kovin yksinäistä puuhaa. Itsensä kanssa keskustelua, sitä joutuu tekemään kyllä, mutta sen voi myös kirjoittaa tänne, jolloin siihenkin voi joku ottaa kantaa.

    40 vuotta savuttamista ja sitten lopetus 18.8.2005. Motto: Ei koskaan henkostakaan.

  • Sinäpä sen sanoit, Melisa. Kiva keskustella teidän kanssanne.

    Jatketaan tästä taas huomenna, minä menen nyt nukkumaan. Tai ainakin yritän saada unen: on niin ylivirkeä olo (vieroitusoireet), että voi olla etten ihan heti meinaa saada unta. Mutta nyt menen rohkeasti yrittämään :smiley:

    Hyvää yötä, onni myötä :smile:

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy kommentoidaksesi.