Joulukuussa 2019 lopettaneet

Nyt se alkoi Champixin kanssa lopettaminen. Bannerin laitan kun tupakointi loppuu kokonaan.Aaamusavut tuli otettua aamupalan jälkeen ja pieni krapula oli kylläkin kun synttäreitä eilen juhlin joten varmaan ei röökii mene muutenkaan tänään.

«134

Viestejä yhteensä

  • No tänään meni vika rööki aamukahvilla.Sitten ne loppu ja turhaa hakea lisää vaikka voisi pari viikkoa poltella Champixin kanssa. Tuntuu lääke auttavan ei tee mieli tupakkaa vaikka vasta kuurin toinen päivä. Huomenna siis ensimmäinen tupakoimaton päivä 42 vuoteen.

  • Aika hyvin tehoaa sitten. Tiedän yhden tutun joka myöskin lopetti kahden champixpäivän jälkeen... Oli niin kuvottanut molemmat lääke ja tupakka. Tsempit sulle. Ite heikkouksissani söin kuuria 5 kk ..pelkäsin lopettaa liian ajoissa.
  • Tsemppiä Varg:)
  • Eka päivä eikä mitään ongelmaa pillereistä. Pikkasen enemmän väsyttää ei muuta ainakaan vielä.Tikkareilta menee muutamia kylläkin.

  • Ja taas aloitettu alusta lopettaminen... tää vuosi on mennyt vuorotellen pari kuukautta polttamatta ja sit taas lipsunut muutaman kuukauden. Ärsyttävää... en edes muista että monta kertaa olen lopettanut tämän vuoden aikana mutta lokakuun alussa tuli juuri kaksi kuukautta savuttomuutta taas täyteen kun hermostuneena turvauduin tupakkaan mikä oli täysin väärä ratkaisu. No jospa nyt olisi jotain oppinut. Inhoan itseäni silloin kun savutan ja salaan sen joten helpompi on vaan olla polttamatta.
  • Se alkais huomenna mullakin tuo champix kuuri ja hiukan jännittää miten käy. :/
  • Tsemppiä vaan Milla ja kyllä Campix tuntuu toimivan varsinkin jos lopettaa röökin samantien(jos pystyy).

  • 10. Pvä takana, jes. Muutaman pvän on kuyllä ollut nyt sellasta fiilistä ilmoilla että jotain puuttuu ja tekis mieli vaan ottaa rennosti ja tuprutella kaikessa rauhassa. Analysoin tätä tilaa ja totesin ettei mun varsinaisesti taida tehdä mieli tupakkaa vaan mielleyhtymä liittyy nyt tuohon rentoutumiseen.

    Pahoja fyysisiä vieroitusoireita en huomaa, mutta siltikin on nyt vähän sellanen ei niin mahtava fiilis. No. Täältä saa luottamusta kun lueskelee muiden kokemuksia ja etenkin kun porukka pitää sitkeesti pintansa vaikka vaikeelta tuntuis vähän pidempäänkin. Olen päättänyt viedä tän lopetuksen maaliin, eipä siihen lopulta muuta tarvita.
  • MelisaMelisa Espoon etelärannikko

    Onnittelut ekasta kympistä Leenu. Tämä lopettaminen on semmottinen pitemmän matkan ultrajuoksu. Tässä ei metrit ratkaise vaan aika. Mitä pitemmälle jaksamme, sitä pitemmälle pääsemme. Aika kuluu ja hoitaa asiaa puolestamme, me emme tee mitään, varsinkaan tupakoi.
    Kyllä kaikilla lopettajilla on alkuunsa tyhjä olo, jotain tuntuis puuttuvan ja puuttuuhan se. Olemme niin tottuneet tapoihimme, että niistä pois riistäytyminen tuntuu. On kuin olis viety lusikka lapsen suusta.
    Oikein paljon tsemppiä matkaan, sinussa on onnistumisen siemen jo!

    40 vuotta savuttamista ja sitten lopetus 18.8.2005. Motto: Ei koskaan henkostakaan.

  • Nonni! Taas yritän! Hei vaan kaikille kanssakulkijoille!

    Mulla tämä noin kuudes (viiva kymmenes, en ole laskenut tarkkaan aiempia epäonnistumisiani) lopetusyritys lähti käyntiin. Nyt kolme savutonta päivää takana. Olen koko illan googlannut tupakoinnin haitoista ja keuhkojen puhdistumisesta ja päädyin stumppi -palstalle. Teen tietoista hengitystä ja ylianalysoin kehoani ja tunnetilojani. Aika isossa roolissa siis on tupakka näköjään...

    Ärsyttää jo valmiiksi. Se kärvistely, minkä läpi tiedän joutuvani räpiköimään tulevina viikkoina. Miksen osaisi elää tavallisesti niinkuin muutkin, normaalit terveet ihmiset? Ilman röökiä? Mikä siinä on niin vaikeaa? Se olisi ihanaa, vapauttavaa, ihan utopistista. Kun se ainoa nautinnon hetki päivässä on usein hetki itsekseni iltaröökillä kun päivän hommat on hoidettu. Miten pystyn rentoutumaan tai olemaan yksikseni ilman lapsia jos en mene ulos hetkeksi?

    Olen polttanut teinistä lähtien, yli kaksikymmentä vuotta. Joitain kuukausia lopettamisia on toki kertynyt matkan varrella, mutta aina aivoni ovat saaneet minut vakuuttumaan tupakan tärkeydestä (jos vaan yhden) keksineet syyn polttaa. Viimeistään kolmantena kuukautena olen päätellyt naapurin Teijaa katsellessani että sekin on vielä hengissä vaikka polttaa kuin korsteeni ja on mua vanhempi, kyllähän minäkin voin. Vaikka vuoden jatkoajan saada. Lopetan sit ensi vuonna, Nyt toivoakseni en sorru, ainakaan noin tyhmiin tekosyihin.

    Kun on koko aikuisikänsä polttanut, pitää opetella eläminen uudestaan ilman tupakkaa. Se on tosi syvällä aivoissa tuo tauotustapa. Nytkin nukkumaanmennessä tuntuu kuin jotain olisi jäänyt tekemättä (pyykit? roskat? auton käsijarru? Ei kun iltatupakka!). Miten te saatte aivonne uudellenohjelmoitua elämään ilman tupakkaa?

    Tällä kertaa mulla on vahva mielukuvaharjoitus - kuvittelen itseni tupakoimattomaksi, hyvännäköiseksi, tuoksuvaksi, puhtoiseksi, kimmoisat keuhkot omaavaksi, vetreäksi ja terveeksi. Jos onnistun rakentamaan minäkuvani uudelleen savuttomien ja terveellisten ja eihatallisten mielikuvien kautta, mihin ei mahtuisi tupakkaa tai stressinpoistokännejä tai muita tuhoisia tapoja, voisin kääntää itseni toimimaan toisin. Ilman että on tunne että jotain puuttuu. Jos mielikuvassani olen hyvä ilman tupakkaa.

    Vaikkakin nyt tuntuu tosi kireältä ja äksyltä olo.

    Äh. Huomenna neljäs päivä, nyt kun nukun yön yli, kyllä se tästä. Tsemppiä kaikille!

  • Kiitos Melisa rohkaisun sanoista, tulipa tosi hyvä mieli. :)

    Moikka Savutonutopia! Jaa-a, kai se on ajatusten aktiivinen työstö ja aika millä tästä hommasta selviää. En tiedä, en ole mikään expertti tässä - tai ehkä tavallaan oon: mulla on kariutuneita lopetuksia monta monituista:)

    Nyt tuumasin että tämä on mun viimeinen lopetukseni. Tästä eteenpäin olen vain ja ainoastaan savuton. Jossain vaiheessa aina aiemmin milloin mistäkin syystettä olen antanut periksi omille tekosyilleni ja samalla ajatellut sujuvasti että ensi kerralla sitten onnistun. Nyt olen laittanut pisteen omille tekosyilleni koska eihän niistä loppua tule.

    Mutta varmaan kannattaa muistella aika tiuhaan miksi haluaa lopettaa. Ja sitten yrittää miettiä uusia asioita joilla palautua. Perheellisellä toki hiukan haastavaa ajoittain (nimimerkillä ruuhkavuodet painaa päälle).

    Tsemppiä sulle täältä kovasti!
  • Ruuhkavuodet, tiedän tunteen. :)

    Joo, ei enää koskaan tekosyitä!

    Ihmeen helposti on pari viime päivää sujahtanut. Vain pari kertaa ollut jo NIIN lähdössä kioskille että NYT loppu tää, mä meen röökille, mutta enpäs menny! Kun eihän se rööki mitään auta mihinkään tilanteeseen, vaikka kuinka menis hermot. Ja se muutaman minuutin muistisääntö on hyvä - se menee ohi ihan pian se pakottava tarve -tunne.

    Töissä ihmettelevät kun en pidä yhtään taukoja. Supersuorittaja!

    Mullakin on lopettamisia monta takana. Mutta mikä nyt on erilailla verrattuna aikaisempaan - mä olen viimeisen vuoden hävennyt itseäni ihan jatkuvasti ton tupakoinnin takia, inhonnut syvästi hajuani, jättäytynyt taka-alalle ihmisten ilmoilla ja muutenkin: tupakointi on rajoittanut täysipainoista elämääni vuosi vuodelta enemmän. Kun ennen sai röökata ihan missä tahansa ja kaikki poltti ja haisi, nyt yleisen mielipiteen muuttuminen aikaansaa paineita lopettamiselle uudella tavalla.

    Ja kyllä mua huolettaa omat keuhkoni ja verenkiertoni ja yleiskuntoni ja hampaani ja ikeneni ja hiukseni ja lapsilleni antamani esimerkki ja rahanmenoni ja ajankäyttöni, mitä järkeä polttaa kun siinä on vain huonoja puolia eikä yhtään hyviä?!

    Että tsemppiä loppuviikkoon! Hengittäkäämme!

  • Onneksi olkoon kaikki joulukuun 2019 lopettajat elämänne parhaasta päätöksestä! Itselleen pitää antaa aikaa, sillä kun on vuosia tai vuosikymmeniä tupakoinut niin aivot ei opi ihan muutamassa päivässä, viikossa tai edes kuukaudessa. Se tupakka jää vähintäänkin tuonne takaraivolle. Nyt vaan opetellaan elämään savuttomina. Itse poltin 26,5 vuotta ja se on hurja aika se. We got this!

  • Moikka moi kaikille joulukuulaisille!!
    Mä lopetin 9.9.19 tupakoinnin.... Ja sorruin tuossa pari viikkoa sitten (kyllä juuri kolmen kuukauden rajapyykin lähestyessä), kyllähän mä pari sikaria voin maistella sikari koulutuksessa-EIII!! Sitten vielä jostain selkärangasta-saa ottaa ilmaisia askeja siellä -no määhän otin :D Pari päivöö sitten ostin ensimmäisen vihreän askin yli kolmeen kuukauteen!! Ja tänään syljin verta :O
    Mun tarinaa voi lukea tuolta syyskuun lopettajista, mutta äänihuuleni on kärsineet tupakoinnista niin paljon että ääneni on käheä, se oli se isku nyt loppuu tupakointi! Oon miettinyt miksi oon edes kokeillut pari kertaa kännissä, sitten hirveä selitys että stressiä kun työpaikalle uusi pomo jne.. Kyllä oon leikkinyt vaan tulella ja selityksillä.. Tulin tänne joulukuulaisiin ihan juttelemaan/seuraamaan miten vaikeaa/helppoa se lopetus voi olla!

    Voi tietenkin sanoa että lopettaminen vaatii sen pari retkahdusta, mutta voi että ottaa päähän että edes muistan miltä se tupakka maistuu -EI edes hyvälle!

    Tsemppiä kaikille ja eiköhän me onnistuta kun niin päätetään!

  • Tsemppiä Marsala! Toivottavasti kolmen kk savuttomuudesta on kuitenkin apua.

  • Mä oon ollut nyt torstaista klo 17 alkaen ilman röökiä eli vähän yli 3vrk, tästä se lähtee! Mulla on useita epäonnistuneita lopettamisyrityksiä tässä viimeisen kahden vuoden aikana ja oon meinannut lannistua moneen kertaan ettei tästä mitään tuu, mutta nyt aion onnistua tällä kertaa!

    Mulla on mennyt ihan järkyttävät määrät rahaakin tohon lopettamiseen (oon syönyt nikotiinipurkkaa kuin karkkia) ja sit siihen vielä aina röökit päälle retkahtamisen jälkeen. Nyt en sitten ota avuks mitään korvaustuotteita vaan ihan ilman nikotiinia koitan mennä ja voisin sanoa tän kolmen päivän perusteella että yllättävän helppoa on ollut ainakin tähän asti, mutta alussahan tässä vasta ollaan. :) Tsemppiä kaikille, kyllä me onnistutaan!
  • Tsempit sinne, miulla onneksi oli lääkekatto täynnä, niin koko Cahmpix-kuuri ei juurikaan paria tupakka-askia enempää maksanut :)

  • Hellurei kaikille, täällä savuttomuutta takana parisen viikkoa:) Maanantai onneks kohta pulkassa. Suhteellisen kivuttomasti mennyt tähän asti, välillä tyhjä fiilis mutta eiköhän se tuosta ajan saatossa helpota. Suunnittelen nikotiinipastillien lopetusta tälle viikolle, niistä alkaa aina jossain vaiheessa tuleen mulle hengenahdistusta. Onko kenelläkään muulla samaa?
  • Moi,
    Itselle joskus aiemmalla lopetusyrityksellä tuntui, että kitalakea ja kurkkua olisi ikäänkuin viillelty niiden kielenalle laitettavien nikotiinitabujen kanssa. Nikotiinilaastari taas jätti pikään kestäneet arven nahkaan (hävisivät siis). Ehkä olen jotenkin yliherkkä noille korvausvalmisteille :/ Onnittelut 2 vk johdosta!

  • 10 päivää ja ei tee edes mieli tupakkaa. Koska ne vieroitusoireet alkaa vai onko tämä Champix todella näin hyvä ainakin minun suhteen. Ei mitään sivuireitakaan ole tullut vielä?? Suosittelen todella Champixia.Kyllä potuttaa kun en aikaisemmin kokeillut lääkkeillä lopetella.

  • Tehosi kyllä hyvin meikäläiseen. Itse en huomannut kuin ns. Sisäisen levottomuuden joka lähinnä keskittymiseen vaikutti. Tai ei mulla oikee nytkään aina toi keskittymiskyky oo vahvimmillaa.
  • Kiitos Tirena! :) Kyllä mä vakaasti uskon että on siitä hyötyä, nyt vaan tänä aikana tukeutunut nikotiinivalmisteisiin ja pohdin uskaltaisiko sitä normaalia purkkaa kokeilla :D :D

  • Ok, en ole huomannut noista haittavaikutuksista lukea pakkausselosteistakaan, saattaapi tuo ahdistus sielläkin olla. No, lopettelen jokatapauksessa tämän viikon aikana nuo.

    Kaikista savuttomuusjaksoista ja repsahduksista on aina jotain hyötyä uusilla koitoksilla tai jatkoa ajatellen, näin uskon Marsala. Tsemppiä sulle!
  • Siis tää päivä oli niin syvältä. Ehkä ekalla nikotiinittomalla pvällä oli jotain osuutta tähän kaikkeen mutta kyllä siis kertakaikkiaan.. Jotenkin tällä vkolla tuo maanantaifiilis ei ole karissut lainkaan pois vaan päinvastoin sitä huonommaks menee mitä pidemmälle päästään. Jessus. Kai se on tää lähestyvä joulukin mikä suoraan sanoen kiristää hermoja. Mutta joo. Kaipa se tästä. Nikotiinia hävinnyt nyt vuorokauden verran.
  • Marraskuun ryhmässä samojen juttujen kanssa taisteltu. Ärtymys, masentuneisuus yms. on nikotiinin vieroitusoireita. Itse sain ihan paniikkikohtauksen. Lyhytkestoisen onneksi. Tuskasta hommaa, mut jokainen hetki pahaakin oloa vie eteenpäin savuttomuuden suhteen. Ei sitä nyt halua luovuttaa, kun sitten kaikki alkaa taas ihan alusta.
    Tsemppiä Lennu, suuri osa nikotiinista on jo poistunut.
  • MelisaMelisa Espoon etelärannikko
    Jos on alkanut lopettamaan nikotiinivalmisteiden avulla, niin kannattais ehkä miettiä jatkoa rauhassa. En halua tyrkyttää, mut niistä äkkiä luopuminen vie uudelleen kuin alkuun. Suositus on jatkaa 3 kk ja vähitellen miedontaa ja harventaa. Kun on vuosia tai vuosikymmeniä tupakoinut, on tämän ensimmäisen savuttoman vuoden kanssa oltava tarkkoja. Pelkkä nikotiinittomuus ei aina ole se nopein ja paras ratkaisu.
    40 vuotta savuttamista ja sitten lopetus 18.8.2005. Motto: Ei koskaan henkostakaan.

  • Itse lopettelen Champixin turvin. Kun olin hakemassa reseptiä, niin lääkäri sanoi, että usein korvaustuotteita käyttävien syy retkahdukseen on se, että korvaustuotteita käytetään liian vähän tai liian vähän aikaa. Champixista ajattelen, että 3 kk sen syömistä on lyhyt aika, jos suhteuttaa siihen, että saa olla loppuelämän savuton. Myös Champixin hinta, noin 170 €, on hyvin pieni hinta verrattuna siihen, jos tupakoisi tästä vuosikymmeniä eteenpäin. Olen laskenut, että minulla menee yli 13000 € viidessä vuodessa tupakkaan ja 5 vuotta on lopulta hyvin lyhyt aika.
  • Pääasia ku pysyy tupakista pois,, itse lopetin niksapurkan ja tabletin muutaman pvän jälkeen koska ne ärsytti kurkkua ja suuta liikaa, en tiedä sit tuleeko pakkia myöhemmin liian vähäisestä korvauskäytöstä.
  • 5 kuukautta meni champixia enkä kadu.
  • Niksatuotteet oli pakko lopettaa kun nuo haittavaikutukset alkoivat. Olisin kyllä jatkanut vielä ihan suosiolla ja mielelläni niiden kera, mutta ei auta valittaa.. Fiilikset onneks paremmat tällä hetkellä. Kolme viikkoa kolkuttelee, erityisskarppina mennään:)
Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy kommentoidaksesi.