Maaliskuussa 2020 lopettaneet

2456724

Viestejä yhteensä

  • No niinpä. Moilas-osastolla oleillaan. :D Mutta kokemuksesta tiedän, että työnteko sujuu kyllä pian ilman tupakkaa. Pian? Jossain vaiheessa... eipä tähän auta kuin aika.
  • Nyt narisuttaa ja kiukuttaa. En jaksa mennä omaan poteroo kiukuttelemaan, kiukuttelen tässä. Heittäydyn lattialle ja potkin. Mänhä tuo eilen vaan ei mee tänään. Kaikki on päin#! ¥$$€¶. Taas turvottaa ja pierettää, ei auta maitohappobakteeri enää. Lihonu oon 3 kiloo. Ilman on ihan sieltä ja syvältä. Riitelin idiootti työkaverin kaa, helvetin pässi. Noniin johan helpotti ja edelleen tupakoimatta!
  • Hyvähyvä An53nen, antaa tulla vaan ja hyvä jos helpotti!

    SIKsak, mulla helpotti toi Moilas-olo yllättävänkin nopeesti, aloitin tällä viikolla työt uudessa paikassa (2vkon savuttomuuden jälkeen) ja oikein hyvin pärjää, paremminkin, kun ei polta. Mulla on sittenkin keskittymiskykyä vaikka toisin itselleni kenties uskottelin!

    Mäkin tunnistan tuon eräänlaisen vapauden kaipuun, en halua elää sen mukaan että pitää jotenkin sinnitellä ja pärjätä siihen seuraavaan asti, vaan voi pärjätä ihan ilmankin. Minulla on vapaus päättää itse.
  • Tervetuloa lopettajat, muistakaa, että alkuun ku riittää uskoa onnistumiseen ni muutaman viikon ja kk päästä jatkuvasti vain helpottaa olotilat(välillä tietenkin takapakkia ottaa)
    Itse ku lopetin, ni keksin paljon tekemistä, sillä konstin ajatukset siirtyi pois tupakasta ainakin hetkeksi.
  • Avautumista tulee täältäkin päin. Ihan älyttömästi hermo kireellä. Viikon käyttänyt nasolinia kun nenä ihan tukossa, ei kulje henki kunnolla, jos ei käytä. Ja flunssaa ei ole. Toinen on tämä järkyttävä väsymys. Muistan sen kyllä edellisestäkin lopetuksesta, mutta on se niin kokonaisvaltaista, kun illan istuu kuin zombi sohvalla jatkuvasti torkahdellen. Sitten nukkumaan niin tunnin välein heräilyä. Masentaa myös se tupakan kaipuu. Kiloja tullut pari jo lisää, ja tänään päätin, että sokerin syönti oli sit siinä. Pakko tehdä jotain. Odotan vaan olotilan helpottumista, mutta kun tuntuu, että pahempaan suuntaan menee koko ajan. Huoh! :'(

    16.8. 2020 klo 23.05 viimeinen tupakka

  • Voimia ja virtuaalitukea kaikille! Ja kiitos tsempistä. Se tunne, että keskittymiskyky olisi jotenkin iäksi mennyttä, on kyllä harhaa - tiedostan sen rationaalisella tasolla ja edellisten lopetuskertojen pohjalta, vaikka omat liskoaivot just nyt muuta väittääkin. -- Itse yritän syvimmän kyrsimisen hetkellä miettiä kuinka paljon enemmän *#!¥isi jos vielä polttaisin. En tiiä, onko ajatuksesta teille mitään lohtua, mutta itse aattelen pahimmalla hetkellä niin. No, minä oon alkutaipaleella vielä.
  • Noniin.. Täällä on kuudes savuton päivä menossa. Aivosumu hälvenemään päin, mutta tilalle tullut hirveä limainen yskä, ilmeisesti terva ja muut paskat alkaa tulla keuhkoista ulos. Vaan enpä herää enää öisin kamalin tupakan tuskiin eikä ole rööki mielessä ekana aamulla herätessä! Parempaan päin siis! Miehellä kolmas päivä champixia, neljän päivän päästä loppuu tupakan poltto hänelläkin..
  • Hienoa merituulia93, kohta viikko täynnä. Keuhkot tosiaan vaan puhdistuu, yski pois vaan. Mulla on vaan jotenkin niin hirmuisen vaikeaa tää luopuminen. Se saa sellaista tiettyä masentuneisuutta aikaiseksi. Kaippa tämä tästä taas, rämmitään eteenpäin.

    16.8. 2020 klo 23.05 viimeinen tupakka

  • Onnittelut täältäkin merituulialle kohta koittavasta viikon virstanpylväästä ja odeskalle kohta jo kahden viikon saavutuksesta! Mulla on nikkispurkka auttanut melko hyvin viekkareihin, mutta maha meni eilen tyystin kuralle ja katoan kohta taivaanrantaan kaasupallona (purkkasorbitolin siivittämänä). Mielialat vaihtelee, eilen illalla olin ihan epätoivossa ja heräsin yöllä nälkään...
    Mutta tää stumppi on kyllä auttanut, itse asiassa pikkuhiljaa kääntänyt pääni sille kannalle, että tää ei olekaan mikään väliaikainen lakko joka mahdollistaa lauantai-illan henkoset tai lomamatkan poikkeustilasauhuttelun, vaan oikea ja todellinen lopetus. (Satuin lukemaan "Mitä tapahtuu jos kokeilee 'yhtä tai kahta' tupakkaa"-palstan, ja ihmisten varoitukset saivat mut ajattelemaan, että yritän nyt tosissaan enkä kiusaa itseäni "satunnaissavuilla" jotka ei kuitenkaan yleensä satunnaisiksi jää).
    Voimia kaikille! Ja kiitos vertaistuesta. Arvostan.
  • Jepulis. Niin me toinen toistamme autamme tällä matkalla.
  • Nyt masentaa. Olen vaihtelevalla menestyksellä ollut taas polttamatta, mutta en oikein pysy perillä päivissä. Olen siis jotain päiviä ollut ilman, joinakin polttanut max. 1 tupakan. Miksi pitikin mennä repsahtamaan?

    Masennus ei kyllä ehkä johdu vai tupakkalakon kariutumisesta. Mulla on pahaa unettomuutta ja täytyy tunnustaa että olen käyttänyt sekä nukahtamislääkkeitä, rauhoittavia että alkoholia sen lannistamiseen. Pelottaa, mitä tämä kaikki minulle tekee pidemmällä tähtäimellä. Päivät menevät sumussa kun ei ole nukkunut ja masentaa, masentaa, masentaa kun tuntuu että uppoan vain syvemmälle liejuun mitä enemmän pyristelen. No, työterveyslääkärin pitäisi soittaa pian, katsotaan saako sitä kautta jotain apuja.

  • Lumi 81. Ei ja ei. Pystyt kaikkee ja ellet niin haet apua,siis ihan oikeesti.
  • Jep. Ei kai tässä voi sen pahempaa tapahtua kuin että joutuu sairauslomalle. Se auttaisi kyllä tähän nukkumiseen.

  • Unettomuus on kyllä aivan kamalaa, reilu pari vuotta sitten kärsin siitä. Ei muuta apuja vaan hakemaan Lumi81 ja ehkä lopetuskin paremmin onnistuu, kun saa muita asioita ensin kuntoon. Tsemppiä!
  • Hei, kovasti voimia täältäkin, Lumi81! Tosi hyvä että pääset lääkärin juttusille. Onko sulla läheisiä, joiden kanssa myös voisit puhua tilanteesta ja joilta saada tukea? -- Voin vain kuvitella, miten rankkaa on sinnitellä vähällä unella, itse oon kärsinyt vuosia nukahtamisvaikeuksista, ja tiedän miltä tuntuu laahustaa tokkurassa seuraavana päivänä, kun on ottanut unilääkettä yöksi.
    Alkoholillahan on vielä se vaikutus, että huonontaa unta entisestään. Ei hyvä.
    Saikku sen sijaan kuulostaa paremmalta. Saisit "unilomaa"?
    Jaksamista sinulle!
  • Ja lisättäköön, että itsellänikin lievä masennus valtaa alaa. Ei huvita mikään. Pitäisi riemuita, että keskiviikkona tulee jo viikko täyteen, muttei tunnu miltään. En kaipaa tupakkaa, mutten kyllä mitään muutakaan. Hohhoi. No, lienee vaan ohimenevä vaihe. Rämpikäämme.
  • Niin se viikko täyttyi ja täälläkin vietetään kahdeksatta savutonta päivää. Sen kunniaksi palkitsin itseni ja kävin tokmannilla tupakasta säästetyillä rahoilla ostamassa pari uutta kivaa paitaa ja housut.

    Nyt on jo kohtalaisen hyvä olo, yksi asia jonka olen hoksannut; vuosia vaivanneet päivittäiset ja ahdistavat rytmihäiriöt ovat olleet poissa siitä lähtien kun lopetin, eli reilun viikon! Olisinpa aiemmin tiennyt näiden kahden asian yhteyden.. Ne rytmihäiriöt kun halvaannutti mut aivan tyystin.

    Jos tää ei tästä yhtäkkiä tän vaikeammaksi muutu niin olen todella yllättynyt, miten helpolla tämä kävi. 11 vuotta askin verran päivässä ja viikon jälkeen lopettamisesta on jo näin hyvä olo!

    Takapakkeja odotellessa..
  • Onnittelut merituulia93 ekasta viikosta! :) Ja onnittelut odeska kahdesta täydestä viikosta! :) Hieno homma, että on jo viikon aikana tullut konkreettisia hyötyjä - kannustaa jatkamaan :)
    Ps. eiköhän niistä takapakeista sitten selvitä koko poppoon voimin. B)

  • Kiitos petterik, pikkuhiljaa hyvää tulee, ei tässä vielä kannata voltteja heittää, pieni taputus olkapäille vaan. Tsempit kaikille muille ja merituulialle onnittelut ekasta viikosta.

    16.8. 2020 klo 23.05 viimeinen tupakka

  • Täällä kans yksi, joka viimeinkin pääsee ilmoittautumaan lopettaneisiin.
    Poltin 15-vuotiaasta,eli noin 13 vuoden ajan. Välissä oli taukoja, mutta röökiä kului noin aski päivään suurimman osan aikaa. Järkyttävää!

    Neljäs päivä on nyt menossa, olo ei missään vaiheessa ole ollut niin kammottava kuin aikaisemmilla kerroilla. Erona aiempiin kertoihin toki, että tällä kerralla motivaatio on ollut parempi kuin aiemmin. Korvaustuotteita en ole käyttänyt, jos alkaa liikaa mieli tehdä, otan kahvia ja menen ulos istumaan ja juomaan. Lenkkeillyt olen varsin ahkerasti, sekin tuntuu auttavan aika paljon.
    Luen, kirjoitan ja juttelen paljon ystävien kanssa.

    Viekkareina on ollut ummetusta, kahtena ensimmäisenä yönä oli hankaluuksia nukahtaa ja ajoittaista huimausta, muuten on kohtuullisen hyvä olo ollu. Tuntuu, että olen jopa rauhallisempi kuin silloin, kun vielä poltin! Pelkään tosin, että tilanne muuttuu hankalammaksi jossain vaiheessa, tuntuu ettei se voi mennä näin "helposti" ohi.
  • Tervetuloa stumppiin, titumus! :) Näiden juttujen lukeminen ja kirjoittelu tänne auttaa kanssa mukavasti savutomuudessa. Kyllähän niitä heikkoja hetkiä saattaapi tulla, mutta murehtii niitä sitten, voi tietty silleen varautua, että on itselleen miettinyt muutaman selviytymiskeinon "takataskuun" :)
    SIKsak, onnea ekasta kokonaisesta viikosta! :)

  • Kiitos, petterik! Eka savuton viikko tuli tosiaan täyteen tänään, ja yllättävän harvoin on tehnyt tupakkaa mieli. Mielitekojen hetkellä (lähinnä kadehtiessani kohtaamiani tupakoitsijoita) yritän muistaa, mitä Carr sanoo: tupakoitsijat eivät polta siksi, että nauttisivat, vaan siksi että heidän on PAKKO. Sitä paitsi tilanne on tyystin toisinpäin, eli tupakoitsijat todennäköisesti kadehtivat meitä, jotka emme polta.
    Ja tervetuloa mukaan, titumus! Mulla on ihan sama kokemus, että tällä kertaa lopettaminen ei ole lähestulkoonkaan yhtä vaikeaa kuin ennen (itselläni takana 3 lopetusyritystä). Motivaatio kasvanee yrityskertojen ja kokemuksen mukana..? Minua on kenties helpottanut sekin, että mulla on 1 savuton vuosi suht tuoreessa muistissa. Mikäli vanhat merkit pitävät paikkansa, muutaman kk päästä tupakka ei tule enää mieleen kuin äärimmäisen harvoin - ehkä oluen ensipuraisun aikana lauantai-iltana, mutta sekin menee puolessa minuutissa ohi.
    Joo, tai sitten tuli vain mitta täyteen. En halua, että p:lta haisevat kääröt ja ahneet tupakkayhtiöt määräävät sen, mitä teen, ja milloin. Ajan rytmittäminen tupakoinnin tahtiin ei vain enää käy! Eikö olekin ihanaa ajatella, että meidän ei enää tarvitse hapuilla takin taskuja ja vilkuilla kelloa ja miettiä aina seuraavaa savuttamishetkeä ja imeskellä minttupastilleja kun haiseva hengitys nolottaa...?
    Tämä on niin viisas päätös, ettei paremmasta väliä.
    Iloa ja voimia kaikille!!

  • Kiitos petterik ja SIKsak! Onnittelut myös tuosta viikon saavuttamisesta. :smile:

    Luulen, että kun onnistuu pääsemään tiettyyn mielentilaan ja on todellakin valmis lopettamaan, niin silloin se myös sujuu ehkä helpommin? Luin stumppaa tähän-kirjan ennen lopetusta, kolmannen lukukerran jälkeen kirja alkoi avautua kunnolla ja tämä on siis myös kolmas kerta kirjan kanssa. Huomaan myös eron ajatuksissani. Aikaisemmin yritin lopettaa, tälläkertaa päätin lopettaa.

    Olo on ollut aika seesteinen jopa, kun ei ole tarvetta aikatauluttaa tekemisiä tupakoinnin mukaan. Olen ollut tekemisissä polttavien ystävien kanssa ja törmännyt kaupungilla tupakoiviin. Onneksi se ei tunnu missään, ehkä jopa helpottaa omassa päätöksessä pysymistä.

    Vielä kun sää muuttuisi aurinkoisemmaksi ja lämpimämmäksi, niin ulkoilusta pääsisi nauttimaan aivan eri tavalla..

    Nyt vaivaa vain se huono omatunto. Kun tajuaa, ettei lopettaminen ollut maailmanloppu, niin sitä miettii miksi tuhlasi niin monta vuotta tupakkaan? Onko muilla tullut samoja fiiliksiä lopettamisen jälkeen? Harmittaa vietävästi.

  • "Kaatunutta maitoa on turha itkeä", joku vanha sanonta. Katse täytyy suunnata eteenpäin, menneisyyttä ei voi muuttaa, mutta sen kanssa on mahdollista päästä sopuun.

  • Olen lopettanut 12 pv sitten ilman korvikkeita. Ekat kolme yötä hikoilin kuin pieni possu. Meni ohi. Eka viikko lakosta meni kevyesti takki auki ja helposti ilman viekkareita. Sekavia unia näin kyllä. Kahdeksannen päivän iltana alkoi masentaa ja itkettää. Seuraavana päivänä itkin paljon, kuin parhaan ystävän kuolemaa. Sen jälkeen alkoi helpottaa ja olo kirkastua. Energiaa riittää lenkkeilyyn ja kaikkeen. Iltaväsymys on kyllä melkoinen ja heräilen aamuyöstä. Nyt alkaa tuntua jo hyvältä. Röökillä vesisateessa olleet työkaverit lähinnä säälitti vaikka samalla muistin kuinka vielä pari viikkoa sitten olin yhtä säälittävä. Ihanaa kun en enää haise pahalle. Tsemppiä kaikille lopettaneille!
  • Tervetuloa Niisku2020 stumppiin! Urheasti oot huitaissut ilman apuja täydet kaksi viikkoa, onnittelut! :) KevPa99 onnittelut täydestä neljästä viikosta! Lumi81 (spesiaali)onnittelut täydestä viikosta! :)

  • Tervetuloa multakin Niisku2020 ja onnitelut 2 viikosta! Onnittelut Lumi81 viikosta ilman tupakoimista! Kiitos petterik onnitteluista!

  • Niisku2020, jo 2 viikkoa ilman savuakaan! Hienosti olet jaksanut hankalienkin hetkien läpi <3 !

    Toisinaan sitä on tuulilasi. Toisinaan taas hyttynen.

  • editoi maaliskuu 2020
    Moro moro! Tässä toista päivää champpiksia vasta aluillaan, 8 päivää lopetukseen.. Kieltämättä alkaa epäillä itteään aikalailla että huhhu ku se deathline koittaa että mitähä sitä.. Noh sen verran kokemusta että 20v polttanu askin pyöreesti tai enemmä päivään. Kerran oon koittanu lopettaa tänä aikana 3 vuotta sitten champpiksilla ja kieltämättä jäi ihan hyvä kokemus lääkkeeestä helpottaa. Ehkä se puuttui se oma tahto! Noh nyt mennää toista kertaa, arvelin tätä palstaa seurailla miten muilla luistaa ja oppia muittenkin ajatuksista:)
Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy kommentoidaksesi.