Maaliskuussa 2020 lopettaneet

1235724

Viestejä yhteensä

  • Melisa, ei oo vielä mitään erikoista tapaa kehittynyt vaikeiden hetkien yli. Korona karanteeni vaikeuttaa sitä. Tai siis ei itselläni ole karanteenia mutta kaikki turha liikkuminen jätetty pois. Muuten tulisi varmaan itseään rääkättyä fyysisesti. Eilen en siis ainakaan vielä ratkennut. Sanotaanko niin että itselläni hulluin mahdollinen aika lopettaa kun elämä muutenkin aika pahassa myllerryksessä. Mut jos tän vaiheen pärjää niin varmasti sit kestää mitä vaan.
  • Aikeissa olisi lopettaa tupakointi mutta nyt on kyllä vaikee paikka siihen kun on toi koronavirus pandemia ja kotona pitää olla eikä minnekkään pääse ja stressaa koko tilanne tupakkaan siinä mieleen tulee
  • Hyvä syy on kuitenkin olla polttamatta, koska tupakointi voi vaikuttaa ikävästi jos tulee hengenahdistuta. Parempaa kannustinta on vaikea keksiä :)

  • Itselläni alkoi lakko heti kun luin että tupakoitsijat kuolee 14 kertaa todennäköisemmin kuin ei polttava jne. Se oli sellainen tieto että ilmoitin vaan että nyt käyn nauttiin tupakan ja lopetan sitten. Vielä ainakin pitää savuton linja. Vaikeaa on välillä mutta ainakaan ennen korona ohi menoa en polta ja toivotaan että kestää sen aikaa että sitten lopetus päätös pitää.
  • Hei onnea jaakkoteppo79! Itsellänikin on välillä vaikeita (haikeita) hetkiä, kun tuntuu, että jotain puuttuu. Mutta sitten tajuan, että se ei ole totta. En ajattele, että me savuttomat ei saada enää polttaa, vaan että meidän ei enää tarvitse polttaa. Me ei olla enää siinä tilassa, että kaivataan orjina koko ajan seuraavaa tupakkaa ja sitten seuraavaa, vaan me ollaan vapaita! Itselläni on vahvasti semmoinen tunne että pystyn olemaan paremmin läsnä ja nauttimaan hetkestä, kun en haikaile koko ajan jotain seuraavaa hetkeä (siis röökiä). Ja tämä päätös voi pelastaa hengen. Tsemppiä kaikille muillekin!

  • Ne on asioita erikoisia. Oma isä ollut 4 vuotta polttamatta. Ja kaipaa tupakkaa päivittäin. Kun haistaa jonkun polttavan se haisee taivaalliselle jne. Ettei kaikilla helpota kovin nopeasti. On polttamatta vain ja ainostaan sen takia että ei terveellistä. Toivottavasti itselläni ei samanlaista vuosien kaipuuta.
  • MelisaMelisa Espoon etelärannikko
    editoi maaliskuu 2020
    Minulla on sellainen mutu tullut vuosien mittaan, et tupakanhimon hallinta tai siitä pääseminen on psykologinen juttu. Jos uskaltaa päästää irti tupakasta henkisesti, aivopestä itseään siihen, ettei sitä kaipaa,se voi jäädä lopullisesti taakse. Lopettaminen on muutenkin korvien välissä.
    40 vuotta savuttamista ja sitten lopetus 18.8.2005. Motto: Ei koskaan henkostakaan.

  • Joo, minulla on ihan samanlainen tuntuma kuin Melisalla. Samoin tunnistan tuon jaakkoteppo79:n kuvaaman kaipauksen. Viimeksi kun lopetin polttamisen, tunsin menettäneeni jotain, ja koko ajan harmitti se, etten voinut polttaa. Sitten aloitinkin uudestaan. Tällä kertaa yritän saada itseni uskomaan, etten menetä yhtään mitään, vaan päinvastoin. Saan olla polttamatta.
    Mutta en tiedä, mikä kullekin toimii, ja mikä milloinkin onnistuu. Itselläni tuntuu tällä hetkellä toimivan tämmöinen itseni "aivopesu" - tuo on hyvä sana. Mutta on tämä melkoinen taistelu sitä vahvaa harhakuvaa vastaan, joka uskottelee, että nimenomaan tupakka olisi sitä vapautta ja itsenäisyyttä. Mikä huijaus: että riippuvuus loisi vapautta.

  • Sitten kun siitä tupakista on kokonaan erossa ja antaa itsensä olla erossa oikeiden motivaattoreiden psyykatessa, niin tuntuu pikemminkin mahdottomalta se ajatus, että polttaisi vielä. Ei koe minkäänlaita tarvetta ja on lähinnä suuri ihmetyksen aihe miten ennen vanhaan jaksoi käryttää tämän tästä. Jos jättää kokoajan takaporttia auki niin tietysti sitä kaipaa ja tulee jopa uhmakkaaksi, että kyllä minä vielä joskus taas. Se klassikoletkautus on vaiheesta toiseen aina toimiva ja pitää täysin paikkansa: kyllä se siitä helpottaa.

  • editoi maaliskuu 2020
    24H ilman tupakkia ja nikotiinia, sydän hakkaa, kyllä kuulkaa ärsytti toi rekisteröityminen tänne, kaikkia herjauksia, käyttäjänimessä virheellinen kirjain, capta pitää tehdä, salasana ei täsmää.

    Ei ole tehnyt tupakkia mieli, kuin lounaan jälkeen, mutta meni ohi, kun mietin jotain, en muista mitä. No nyt tekee mieli, menee kohta ohi.

    Päivällä töissä tuli sitten sellanen olo että ei kuulkaas kiinnosta mikään ja mulle on ihan sama, tehkää mitä haluatte. Sen jälkeen masensi. Toi meni ohi 10min.

    Väsyttää, väsyttää. Koitin nukkua ja heräsin kauheaan sydämentykytykseen. Nyt mä meinaan syödä jotain hyvää paljon.

    Kiitos, kuullaan myöhemmin.

    Edit: juu ja on tullut poltettua 18 vuotta, noin 15-20 sätkää päivässä varmaan, joskus varmasti enemmän.
  • MelisaMelisa Espoon etelärannikko
    Tervetuloa Stumppiin Flimppiliero! Hyvinhän oot selvinnyt jo monesta kohdasta. Alussa on otettava mukaan sisua, mut nautittava myös hieman siitä, et on tehnyt tähän hetkeen tosi oikeanlaisen ratkaisun. Päätöksestä onnittelut.
    40 vuotta savuttamista ja sitten lopetus 18.8.2005. Motto: Ei koskaan henkostakaan.

  • Mä ilmoittaudun myös maaliskuussa 2020 lopettaneisiin! :smile: Tänään päivä nro8 ilman tupakkaa. Eihän tää helppoa ollut. Reilun kuukauden yritin vähentää ja pari krt lopettaa ennenkuin pääsin ensimmäisestä päivästä pidemmälle. Yllättäen päivä 2 oli pahin ja olin todella, TODELLA lähellä etten lähtenyt ostamaan tupakkaa mutta sen jälkeen alkoi helpottamaan ja nyt en oikeastaan edes haikaile tupakkaa paitsi ihan pienen hetken. Purkalla mennyt. Jos kuukauden järsis purkkaa ja sit alkais sitäkin vähentää/korvaamaan vaikka tavallisella purkalla. Noh, sen näkee sit. Nyt oon vain niin tyytyväinen että olen tässä pisteessä: reilu viikko savuttomuutta! :smiley:
  • Itselläni päivä kaks oli myös aivan hirveä. Nikotiini rupesi poistumaan kropasta. Nyt on jo hiukan helpottanut. Mut mulla se ero että telkkarin päällä hyllyllä aski missä varmaan 17 tupakkaa ja vieressä vanha paketti nikotiini purkkaa. Mut siellä pysynyt. Ei tarvi lähteä ostamaan jos kaipaa.

  • Jos mulla olis ollu kotona röökiä, olisin kyllä ratkennut toisena päivänä. Olin siinä hermostuksissani vetäny jo takin niskaan ja kengät jalkaan mutta autonavaimia taskusta kaivaessa puhuin itselleni järkeä ja älysin jäädä kotiin.
  • Näyttää kivalta kaks numeroiset. Jes! Kartonkin jäänyt polttamatta. Fiilis hyvä heti näin aamusta.
  • MelisaMelisa Espoon etelärannikko
    Onnittelut jaakkoteppo79 kympistä ja kartongista, jonka joku muu polttaa. :)
    Hyvässä alussa oot menossa!
    40 vuotta savuttamista ja sitten lopetus 18.8.2005. Motto: Ei koskaan henkostakaan.

  • Toinen päivä menossa. Ei tunnu kuulkaas missään.
    En nyt ihan ymmärrä, ennen on ollut todella vaikea lopettaa, mutta nyt ei oikeastaan mitään.

    Mulla kyllä tällä kertaa ollut sellanen asenne että nyt loppu se idioottimainen röökin imeminen, ei se edes maistunut viimeisillä päivillä hyvältä.

    Väsymys on vielä vähän, mutta ei niin paha kuin eilen. Sydän välillä tykytyttää mutta siinäpähän tykkää, niin minäkin.
  • Pistetään taas päivä raportti. Tänään taas helpompi päivä. Vaikka kaipuu polttaa on usein läsnä. Nyt vaan helpompi kieltää se itseltäni. Kun siinä ei ole järkeä.
  • Laitanpa minäkin vähän raporttia. Kolmatta päivää mennään, kissa ollut nyt kateissa neljä päivää. Hermostuttaa tilanne ja tupakointi käynyt mielessä voimakkaasti tänään "ei minun pakko kokonaan ole lopettaa, yhden voi aina polttaa" "hullua kokonaan nautinnosta luopua" ja niin edelleen. Olin sikiöasennossa keittiön lattialla nauramassa, teki tupakkaa mieli paljon.

    Töissä taas on ollut tänään huono päivä, yllätyksiä yllätyksen perään ja kaikki huonoja, kiva on yrittää lopettaa näinä aikoina. Tuntuu että kaikki on nyt tätä vastaan ja ratkean kohta.

    Pysyn vahvana, en aio koskea tupakkiin tai purkkaan tai muuhunkaan, harmittaisi varmaan jos koskisin.

    Nyt tekee kovasti mieli, kestän.
  • Itellä oli alussa myös kissamurheita jouduin lopettamaan yllättäin...en haluaisi edes palata ajatukseen joka oli silloin champixin pönkittämänä...voisinpa väittää että olin syvissä vesissä. Kuitenkin selvisin. Niin sinäkin.
  • Pysy vahvana fimppiliero! Jokainen päivä on helpompi kuin edellinen. Mulla tänään päivä nro 10 menossa (jihuu!!!). Tottakai tulee hetkiä kun tekee ihan mielettömästi tupakkaa mieli mutta pitää nyt vaan sinnitellä. Mulla tuo päivä 2 oli kuin tuo sun kuvaus päivästä kolme. Puristelin käsiä nyrkkiin, oli vaikeaa istua paikallaan, kävelin rinkiä, hermostutti...kaikki tämä purkasta huolimatta eikä asiaa helpota yhtään tää sisällä hengailu/sosiaalisten kontaktien välttely kun ei saanu ajatuksia käännettyä toisaalle. Sinnittele sitkeästi! Kyllä se helpottaa!
  • Ilmoittaudun mukaan maaliskuun 2020 lopettaneisiin. Tosin nikotiinikorvaustuotteiden avulla mennään toistaiseksi. 5 päivää mennyt nyt ja pahimmat paikat tulleet aamuisin ja jokaisen kahvin jälkeen. Aika äkkiä tosin häviää tarve polttaa. Takana 30 vuotta tupakointia ja kaksi "lopetusta". Korona motivoi kummasti :smile:

  • Nikotiini tuotteet vaan pois heti. Koska vieroitusoireet alkaa vasta kun nikotiini jää pois. Nyt sulla vaikeaa olla ilman tupakkaa ja seuraavaksi vaikeaa olla ilman nikotiinia.
  • Moi,
    Kannattanee jaakkoteppo79 ajatella asiaa niin, että hyvin monet on myös lopettaneet korvaushoidolla - sanon tämän ainoastaan siksi että, kuten miulle opetettiin täällä, niin kaikki keinot ja tavat on sallittuja :) Itse halusin nikotiinireseptorit samantien hyödyttömiksi, joten lopetin champixilla - "ilman housuja" ei ois onnistunut. Syynä heikohko luonteen laatu - tsempit :)
    Eli yhteenlaskettuna: Kaikki omalla tavallaan, ei ole yhtä oikeaa...

  • Tuo ei pidä paikkansa. Vieroitusoireet alkaa heti. kun tupakka jää pois. Korvaustuotteet vain hiukan niitä laimentaa ja pitää edes hiukan järjissään.

  • Joillain kun helppoa lopettaa niin se ei tarkoita että kaikilla niin olisi.

  • Kiitos vko, juuri tätä yritin välttää :#

  • Joo siis missään nimessä en tarkoita etteikö tapoja voisi olla monia. Kannustin vaan jättämään nikotiini tuotteita heti vähemmälle. Aikaisemmasta lopettamisesta muistan vaan itselleni tulleen pidempi kärsimys näillä nikotiini valmisteilla. Mutta ehdottomasti jokainen tavallaan. Ja jos kokee apua niistä niin antaa mennä vaan. Tässä lajissa vain loppu tulos ratkaisee ei matka.
  • MelisaMelisa Espoon etelärannikko
    Kun vuosikymmeniä poltin, en vain uskaltanut jättäytyä aivan ilman nikotiinia. Ja suulla piti olla tekemistä. Vaikka käytin niksapurkkaa puoli vuotta, ei siitä luopuminen ollut hirveän vaikeaa. Tosin 14 v sitten keinotkin olivat rajattuja. Se mikä auttoi niksapurkan ohella pitämään savuuttomuutta yllä oli nimenomaan foorumi.
    40 vuotta savuttamista ja sitten lopetus 18.8.2005. Motto: Ei koskaan henkostakaan.

  • Täällä kans yks joka koittaa taas tupakointia lopettaa keskiviikosta asti ollu ilman
Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy kommentoidaksesi.