Lokakuussa 2020 lopettaneet

2456710

Viestejä yhteensä

  • Nyt on viimeinen tupakka poltettu! :) En malta odottaa uutta, parempaa elämää jossa minun ei tarvitse olla riippuvainen mistään!
  • Hei!
    Nyt on tullut minun tupakointi päätökseen ja on aika kääntää uusi sivu elämään B)
  • MelisaMelisa Espoon etelärannikko
    Tervetuloa Stumppiin EnnaKristina ja Henkkay!
    Käyttäkää hyväksi Stumppia ahkerasti. Kirjoittakaa tuntojanne, niksejä onnistuneista ohituksista pahoista paikoista jne. Sit lukekaa kaikkia poteroita, niistä voi saada hyviä vinkkejä omaan lopetukseen. Kertokaa itsestänne vähän. Kauanko ootte polttanut, poltitteko paljon, onko apukeinoja kuten niksatuotteita mukana jne.
    40 vuotta savuttamista ja sitten lopetus 18.8.2005. Motto: Ei koskaan henkostakaan.

  • Eka savuton pvä menossa. Vaikeeta on, mutta täytyy ruveta häärää jotain eikä vain löhötä tupakkapaikalla. Ja sit ulos, raikkaaseen ilman vetään syvään henkeen jne.
  • Olen siis jo yli 60 kymppinen ja vedellyt röökiä paljon ja pitkään. Ei taukoja, mutta kymmeniä ja kymmeniä yrityksiä takana. Nyt imeskelytabletteja jat turkinpippureita, tulkoonkin sitten tilapäisesti verenpainetta. Mutta kohta lähden vähän ulos, pelkään pahoin, ettå sorrun jo ekana pvnä kiskalle ostaa askin. Pitänee mennä toista reittiä, jos ei usko itseään. On tää kauheaa, ei luota itseensä.
  • Ikkupikku repsahdus takana (muutama päivä), nyt tarkoitus kuroa pakka kasaan ja jatkaa hyvää oloa savuttomana. Jos jotain hyvää niin tässä kuussa olen ollut ja tulen olemaan 2/3 osan ajasta savuttomana, jopa vähän enemmän, vaikka en koko ajan.
    Tämäkään repsahdus ei ole maata kaatava vaan täältä ponnistetaan hyvällä mielellä jatkoon.
  • .... Mutta täytyy pärjäillä ilman korvaavia tuotteita kun huulet ja iho ylipäätänsä on mennyt tosi huonoon kuntoon (huulet ovat kuivat ja halkeilevat), ei vaan sovi korvaava nikotiini.
    Ei se mitään, yritän olla ilman korvaavia ja kehitellä muuta mietittävää niksahimoihin.
  • Oikea asenne Taiga1973. Jos repsahtaa, niin äkkiä vaan uudestaan kohti savutonta tulevaisuutta ja asioiden hyvät puolet muistaen (valtaosa kuukaudesta kuitenkin savuton). Tsemppiä uuteen starttiin!
  • Melisa, kiitos! Minulla on takana tupakointia noin 20 vuotta. Päivät oli todella vaihtelevia, normaalina arkipäivänä meni alle 10 tupakkaa mutta jos olin ulkona koko päivän niin saattoi mennä askin verran.
    Minulla on käytössä champix ja hyvänä tukena myös mynthon jota imeskelin aina samalla, kun poltin. Tänään olen käynyt ulkona sitten pelkällä mynthonilla :D

    Nyt on selätetty ensimmäinen päivä ja innokkaana huomiseen päivään taas!
  • Minä hulttio surkea ihminen annoin toiselle ihmiselle valintatilanteen:voit tulla kylään jos tuot punkun ja röökiaskin mukanasi, muuten ei. No hän tuli ja aski riittää vielä huomisenkin. Mun täytyis pikkuhiljaa tajuta, että tää on mun oma päätös ja mun parhaaksi, joka ei ees polta. Ja vittu, kukaan muu kuin "te"ette jaksa kuunnella näitä mun vuodatuksia, mutta sen voin sanoa, että mulla ei oo muuta vaihtoa kuin onnistua tässä projektissa. Haluan nimittäin viettää isot 70 v partyt eletylle elämälle ja jokaiselle uudelle päivälle.
  • Tervetuloa Henkkay, EnnaKristiina ja tiina57! :) Itsekin tuli käytyä alkuvaiheessa mynthonin kanssa "röökillä", mutta jäi pois aivan itsestään sekin tarve sitten. Kovasti tsemppiä tiina57, omaa savuuttomuutta tässä ollaan aloittamassa ja noista alkuvaiheen kompasteluista voi ainakin oppia välttämään niitä jatkossa! :)

  • Mä oon vähän yllättynyt kuinka helppoja nämä pari ensimmäistä päivää on ollu. Nikotiinipurkka on saanut pysyä avaamattomana laukun pohjalla. Muutamia vuosia sitten kokeilin lopettaa, mutta se lopetusyritys kaatui jo kolmantena päivänä. Muistan tuolloin, että henki ei kulkenut kunnolla ja olin todella ärtynyt. Nyt en huomaa oikeastaan mitään eroja normaaliin.

    Jossain vaiheessa tämä voi tietenkin levitä kuin jokisen eväät, mutta yllättävän hyvillä mielin jatkan eteenpäin. Toki tupakointi ja tupakka pyörii jatkuvasti mielessä, mutta varsinaisia vieroitusoireita ei ole ainakaan vielä tullut. Eikä tullut edes eilen, vaikka jouduin seisomaan tupakoivan ihmisen vieressä. Hyvältähän se haisi, mutta ei missään vaiheessa alkanut tehdä mieli.

  • MelisaMelisa Espoon etelärannikko
    Nannaani, tuo todistaa, et sulla on kova motiivaatio lopettaa. Ja usko onnistumiseen. Pidä ne purkat vielä mukana kuitenkin.
    40 vuotta savuttamista ja sitten lopetus 18.8.2005. Motto: Ei koskaan henkostakaan.

  • Ja mulla vaan sen kun himo kasvaa ja retkahdin eilen. Nyt 2 tupakkaa jäljellä ja sit toiv parempi onni matkassa. Kompuroin heti lähtökuopista lähdettyäni, mutta maaliin aion silti päästå.
    Sain kimokkeen seuraavaan tekstiin yhden muun stumppilaisen teksteistä. Eli tänään aion katkaista kaikki välit mun parhaan anonyymin ystäväni välillä. Olen itkenyt useasti ja jopa kiitellyt tätä uskollista ystävääni ajansaatossa
    Nyt vasta kuitenkin olen tajunnut kuinka se on huijannut mua kaikki nämä vuodet. Sillä paskalla ei ole ollut kuin yksi motivaatio. Tuhota mun terveyteni ja siinä se on jo osin onnistunutkin. En niin ku piruuttaankan anna sen mulkun ääliön toteuttaa sen lopullista päämääräänsä. Eli taas tuli yks päänahka.
    Jätän tommosen paska friendin surutta. Tää ystäväni on aika fiksu, se pyrkii lähelles pikkuhiljaa ja lopulta se päättää sun kaikista asioista vaikka kiertotietä. Se on ovela ja viekas. Karttakaa, ystävät hyvät tällasii tyyppejä.
  • editoi lokakuu 2020
    Täällä alotellaan lopettamista myös, huomenna on suunniteltu lopetuspäivä. 15 vuotta tupakointia takana ja yksi epäonnistunut yritys. Vähentämistä ja muuta kokeiltu kyllä, mutta huonoille teille aina palaa. Jännittää jo, mutta kiva nähdä muitakin samassa veneessä!
  • editoi lokakuu 2020

    Täällä viime lauantaina lopettanut, tupakointia takana reilu 20 vuotta ja pari epäonnistunutta lopettamiskertaa. Nyt Champixin voimalla ja mynthoneita siihen päälle. Pari ekaa päivää meni "voitonhuumassa", mutta eilen ja tänään on ollut suhteellisen vaikeita päiviä. Tulin mökille eilen etätöihin, jossa olen tottunut polttamaan aika paljon, joten jos tämän kestän niin sitten kestän ihan mitä vaan. Psyykkasin itseäni lopettamiseen tosi pitkään, mikä on varmasti auttanut tässä prosessissa.

  • MelisaMelisa Espoon etelärannikko
    Tervetuloa neatmrs ja Sipi!
    Jos yleensä missään saa kannustusta niin just täältä. Alku on hankalaa, sen tietää kaikki, mut positiivinen asenne ( teen itselleni hyvää), sisua ja Stumppi auttavat. Ja tietty apukeinot, jos käytössä.
    Kirjoittaminen ja lukeminen, toistenkin kannustaminen ja huomiointi auttavat.
    Tsemppiä.
    40 vuotta savuttamista ja sitten lopetus 18.8.2005. Motto: Ei koskaan henkostakaan.

  • Hei!
    Olipa kiva löytää tälle kuukaudelle ketju, tulen mukaan, mutta hieman epävarma olo itseni suhteen.
    Viimeksi yritin lopettaa uutena vuotena, ei tainnut montaa päivää pitää. Silloin aloitinkin ketjun (http://forum.stumppi.fi/discussion/5670/vuodesta-2020-savuton#latest "forum.stumppi.fi/discussion/5670/vuodesta-2020-savuton#latest")

    Nyt pitkään taas vatvonut asiaa, tai varmaan koko vuoden. Ja sitä ennen.. Motivaatio kun olisi kova, onnistuisin. Olen yrittänyt sitä vahvistaa, pelkään kovasti aikaista kuolemaa, syöpää.. Kuolemassa pelottaa läheisten tilanne, ei omani.
    Stumppaa tähän -kirja on hyllyssä, pitää avata se pitkästä aikaa. Fyysisiä vieroitusoireita minulle ei joko tule, tai en niistä välitä. Psyykkinen riippuvuus ja voimakas, opittu TAPA on se ongelma. Itsensä "palkitseminen", rentoutuminen kaiken vilskeen ja hommien keskellä.

    Olen siis päättänyt lopetuspäivän, joka on joko kuukausi tai 2 ennen jouluaattoa, eli 24.10. tai 24.11. Tuntuu typerältä odottaa yli kuukausi vielä, siksi päädyin lauantaihin 24.10. Lisäksi viikonloppu on järkevämpi itselleni, koska arkinen työpäivä on sellainen, että löydän itseni kyllä ulkoa edes miettimättä koko asiaa.

    Vaaratekijöitä: kiireen tuntu (oikeasti voi priorisoida, kiirettä ei oikeasti juuri ole), stressi, hällä väliä-olo. Liika kahvin juominen, nälkä. Alkoholi. Tuskastuminen, kyllästyminen.
    Ratkaisuja: antaa tuskastuttaa, se on vain tunne. Hällä väliä: ei ole savuillakaan, anna olla. Tupakka on mun läheisten ja rakkaiden vihollinen, oli se mulle sitten mitä vaan sillä hetkellä kun poltan. Toki itsellekin vihollinen oikeasti. Lisäksi aiemmin toimi sellainen, että totean itselleni tupakan tullessa mieleen, että "just kävit". Mulla kun kroppa ei reagoi vieroitusoireilla tosiaan, psyyke on se juttu.

    Kokeillen liikkeelle siis, pari päivää vielä.. Kerroin vain ystävälle, joka painii saman asian kanssa.

  • Joka päivä nyt ollut kamppailua ja repsahduksia, mutta koitetaan taas, ei se paljoa ota jos ei annakaan. Mentorin kanssa viestitelty ja yhden ystävän, ovat molemmat hyvänä tukena. Tällä kertaa jätän korvaavat vähemmälle, inhalaattori, jos oikein tiukka paikka tulee... Koska mulla menee iho rikki korvaavista (purkasta, imeskelytabuista, suihkeesta) ja se tuntuu ikävälle.
    Huomenna on tupakan lopetus kurssin palautteen anto... Kurssi on ollut hyödyllinen minulle, ja toivoisin voivani antaa palautetta siinäkin muodossa että olen ollut polttamatta... Edes se puoli päivää. Tämän kurssin ansiosta mulla on ollut pidempiä jaksoja polttamatta.
    Mutta tosiaan, nyt on taas viimeinen tumpattu ja hyvillä fiilareilla etiäpäin.
  • MelisaMelisa Espoon etelärannikko

    Tervetuloa vaan Stumppiin lumikki83 ja Taiga1973! Jos ei yritä, ei voi onnistua. Tämä on kuitenkin hyvä paikka onnistua. Käyttäkää hyväksi ja kirjoittakaa ja lukekaa muiden kuukausien lopettajia ja muitakin poteroita. Yleensä aina joku vastaa ja kommentoi. Joka tapauksess kirjoittaminen on hyvää itseterapiaa. Kun näkee ajatuksensa kirjoitettuna, usein aukeaa se ongelmakin jollain tavoin.
    Tsemppiä!

    40 vuotta savuttamista ja sitten lopetus 18.8.2005. Motto: Ei koskaan henkostakaan.

  • Kiitos Melisa.
    Aamu on alkanut röökittä, mikä on outoa, enkä ole korvaaviinkaan koskenut. Vähäisiä viekkareita ollut, niistä päässyt yli ihan hengittämällä ja ajatuksella että nyt on mieliteko mutta se menee ohi ja on kans menny.
    Nyt onkin puuhaa koko viikonlopuksi, kun vanhuskoira tulee kylään. On jo puoli sokea, joten jännäksi menee et muistaako aikaisemman kotinsa ja osaako liikkua täällä.
    Vanhemmat lähtee ajelemaan 500kmn päähän veljen synttäreille, me jäätiin kotikonnuille koirien vahdiksi.
  • Viides päivä ihan just pulkassa! Pari ekaa meni tosi helposti, sitten alko tulla tukala olo aina jossain kohtaa päivää. Sisuja ostin helpottamaan pahinta oloa.
    Tänään oli melkonen henkinen testi, kun olin treenaamassa koirien kanssa useamman tunnin jossa on aina tullut poltettua vähän liikaakin. Mutta selvisin!
    Joka ilta helpottaa, kun pääsee sänkyyn ja toteaa, että taas yksi päivä takana :)
  • MelisaMelisa Espoon etelärannikko
    Just noin Ennakristiina! Joka ilta on syytä taputtaa itseään olkapäille ja sanoa, vaikka ääneen, olen hyvä tyyppi, selvisin tästäkin päivästä savutta. Aamulla herätessä vielä päätät, tänään en polta, en vaikka mikä olisi ja kuka vastaan tulisi. Kyllä yhden päivän pystyy olemaan polttamatta. Illalla taas kehut ittes ja aamulla taas..
    Kyllä vaan, päivä kerrallaan.
    40 vuotta savuttamista ja sitten lopetus 18.8.2005. Motto: Ei koskaan henkostakaan.

  • Heippa! Täällä paluumuuttajana. Himputti. Menin sitten ratkeamaan tuossa viimelopputalvesta, onnistuin olemaan sen jälkeen koko kesän polttamatta, mutta jäin aivan koukkuun nikotiinikorvaustuotteisiin ja taas ratkesin sitten viimekuussa (aloin saada hengenahdistusta nikotiinisuihkeesta ja vaikka kuinka päätin että nyt jää kaikki, niin...). Nyt ensimmäinen päivä Champixia takana (kamalan paha ellotusolo ollut jo nyt) ja aijon lopettaa 31.10 - marraskuun haluan aloittaa puhtaalta pöydältä. Miten pöljä sitä ihminen osaakaan olla? :neutral: Nyt on pakko onnistua, alkaa riittää tää nikotiinin niskalenkissä oleminen. Voimia kaikille tupakanvastaiseen taisteluun ja mukavaa viikonloppua! :smile:
  • Kiitos Melisa.
    Tämä päivä, jonka olin asettanut lopetuksen aloittamiseen, tuli kovin pian. Epäilin itseäni jo eilen kun meni myöhään töissä, ja "henkinen valmistautuminen" jäi ohueksi.
    Tänään meni siis jo 1. Latasin lopetuslaskurin kyllä puhelimeen, yritän etsiä vielä sen sovelluksen rinnalle, johon saa naputtaa poltetut, en vain heti löytänyt.
    Hitaampi alku siis heti, kuten pelkäsinkin, mutta hälläväliä-tilaan en aio palata silti.
    Tsemppiä kaikille, yksikin väliin jätetty rööki on aina eteenpäin.

  • MelisaMelisa Espoon etelärannikko
    Tervetulia millaei! Paluumuuttajat erityisen tervetulleita. Nyt sulla uudet apukeinot, nyt selvitään varmasti maaliin.
    40 vuotta savuttamista ja sitten lopetus 18.8.2005. Motto: Ei koskaan henkostakaan.

  • Eka viikko meni kuin voittajalla. Sitten tänään huima pudotus fiiliksissä, iski valtava alakulo, ehkä se oli jo eilen sieltä hiipimässä. Itkettää vaikkei ole mitään syytä siihen. Löysin onneksi hyvän keskustelun vierotusoireista täältä Stumpista ja sen perusteella voisi uskoa, että alakulo minullakin johtuu tupakoinnin lopettamisesta. Ja onhan se totta, että olen yli 20 vuotta myrkyttänyt itseäni joten ei ole mikään ihmekään, että voi vähän itkettää, kun kaikki sonta lähtee kehosta pois.
    Eikä pidä unohtaa positiivisia asioita: tuntuu, että fyysisesti olen jotenkin tasaisempi, ei ole niin levoton kuin aiemmin. Näin yhden unenkin missä poltin: vedin antaumuksella parit henkoset, kunnes tajusin kauhuissani sen olevan kiellettyä ja stumppasin tupakan hyvin äkkiä. Ehkä on ihan hyvä, että unissanikin ajattelen tupakoinnin olevan pahasta :smile:

  • Neljä kuukautta jo savuttomuutta takana, siitä viimeinen kuukausi ilman Champixia. Eipä kyllä yhtään enää tee mieli röökiä, ajatuskin ällöttää.

  • Upeaa Lumi81!! Saat olla ylpeä itsestäsi, tuo on iso saavutus :)! Ja päivä päivältä mittariin kertyy lisää savutonta eloa. Ennenpitkää tupakka on vain kaukainen muisto :)!

    Toisinaan sitä on tuulilasi. Toisinaan taas hyttynen.

  • Huisin paljon onnea kolmannesvuodesta Lumi81! :)

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy kommentoidaksesi.