Lokakuussa 2020 lopettaneet

1356710

Viestejä yhteensä

  • MelisaMelisa Espoon etelärannikko

    Lumi81, oikein sydämelliset onnitteluni. Ja vielä kun on olotilakin tuollainen. :)

    40 vuotta savuttamista ja sitten lopetus 18.8.2005. Motto: Ei koskaan henkostakaan.

  • Onnea Lumi81, on hienoa seurata porukoiden saavutuksia, ja perästä tullaan. :smile:

    16.8. 2020 klo 23.05 viimeinen tupakka

  • Hienoa Lumi81, lämpimät onnittelut! :)

  • Huh huh, löysin kadulta melkein täyden askin mentoliröökiä! Ja en ottanut sitä. Sen verran houkutteleva se oli, että kävin sitä kakis kertaa katsomassa, mutta sehän olisi ollut mun tupakkalakkoni sillä taputeltu. Ajattelin myös, että jos jok uon keväältä asti varastoinut itselleen mentolia, niin se aski on sille varmaan tosi tärkeä ja palaa sitä hakemaan. Mut ai ai, tää on ollut pahin koetinkivi tähän asti.

  • Vihreä aski ei välttämättä ole mentholia. Vanhat vihreät tuli takas maustamattomina, jolloin jos maustaa itse niin pohjamaku on sama mihin tottunut.
  • Ah, en tiennytkään!

  • Reilu viikko takana! Samat fiilikset täälläkin kuin neatmrs. Itkettää vaikka ei ole syytä. Muuten en kyllä koe olevani alakuloinen, mutta joku (toivottavasti nikotiinin puute) pistää välillä itkettämään. Tupakkaa ei tee mieli vaikka joku muu vieressä polttaisikin, joten vahvoilla jäillä ollaan, vaikka toisinaan itku pääseekin.

    Eka tupakansavuinen uni myös mulla jo takana, muistan polttaneeni kumppanilta salassa röökiä ja toivoin kovasti, ettei hän haista kun kotiin tulen. :D

  • Nannaani, tsempit sinne. Onneksi tuo itkuisuus tuntuu tulevan ja menevän, nyt taas pari päivää täällä mennyt ihan hyvillä fiiliksillä. Toki rasittavaa, kun tunteet menevät vuoristorataa, mutta itsekin pistän ne nikotiinin puutteen piikkiin. Champixia olen popsinut säännöllisesti ja lääke tuntuu vaikuttavan mulla niin kuin pitääkin, tupakkaa ei tee yhtään mieli. Ainut sivuoire on todella omituiset unet: viime yönä puolisoni näytti tyyristylleröltä ja oksensi unessani :o Vähän kuin olisi käväissyt absurdissa satumaailmassa..

  • Mulla on ollut ihan järkyttävä väsymys nyt vajaan viikon verran! Tuntuu, että aina iltapäivällä lysähtää aivan täysin ja sitten yöllä herään eikä nukuta yhtään... Olisko sitten champixin tai tupakoinnin lopettamisen juttuja tai sitten jotain aivan muuta.
    Uniin on tullut mullakin tupakka, oon polttanut vahingossa :D

    Mutta olo on mieletön, henki kulkee mahdottoman hyvin ja ihanaa, ettei tarvii olla kiinni tupakassa ja ahdistua jos ei pääse tupakalle sillon kun pitäis päästä!
  • EnnaKristiina, tuon allekirjoitan minäkin täysin! Kuinka ihanaa on tuntea, että hengitys on keveää <3 ! Poissa on se raskas paino rintakehän päältä. Ja vasta kun on saanut kokea tuon vaivattoman hengittämisen, niin tajuaa kuinka raskaasti on joutunut hengittämään kaikki nämä vuodet!

    Toisinaan sitä on tuulilasi. Toisinaan taas hyttynen.

  • Mulla tossa vanhin poika (tupakointia hänellä oli 20 vuotta) sanoi, että hänellä meni noin vuosi, ennenkuin ihan konkrettisesti tunsi keuhkojen puhdistuneen. Hän sanoi, että siinä vaiheessa tuntui, että hengästymättä pystyy tekemään jo vaikka ja mitä.
    Eli varmaan helpottaa hengittäminen heti, mutta ei kannata masentua, jos ei ihan heti huippusuorituksiin pysty saman tien. Itse olen kyllä huomannut tämän, eli on kevyempi hengittää, mutta kyllä vielä hengästyttää helpommin, kuin ei tupakoivilla.

    16.8. 2020 klo 23.05 viimeinen tupakka

  • Itse käytän tukimuotona myös appia, jossa näkyy tupakoimattomuuden muutokset terveydessä. Oli jotenkin pysäyttävää (ja surullistakin) nähdä laskurista kuinka totaalisesti olen onnistunut tuhoamaan keuhkojeni terveyttä tällä parin vuosikymmenen röökaamisella. Positiivista on se, että itsekin huomannut tuon hengittämisen helpottumisen. Kävelylenkeillä on ollut kiva käydä, kun ei joka ylämäessä meinaa pyörtyä siihen puuskuttamiseen.

  • Nyt ois sitten viimeiset päivät meneillään, lauantaina se on loppu lopullisesti. :blush: on nyt jo niin paha olo välillä noiden champix -pillereiden takia, tupakka haisee ihan järkyttävälle eikä enää sillai maistu. En jotenkaan malta odottaa et pääsee aloittamaan savuttoman elämän taas. :heart: kyllä sitä niin paljon parempi olo itsellä on kun ei polta. Joka kerta positiivisia vaikutuksia tulee rytinällä. :smile:

    Mainiota viikonloppua!
  • Heippa! Täällä ilmoittautuu 18.10.2020 stumpannut, jo vuodesta -90 noin askin päivässä polttanut hölmö. Aloitin yläasteella 80-luvun lopussa ja muistaakseni ensimmäiset vuodet vedin vähän maltillisemmin.

    Nyt alkuvuodesta tuli yskän lisäksi jo melko hankalaa hengittää joten keväällä vähensin tilapäisesti 10 röökin päivätahtiin. Kesällä tuli retkahdus ja palasin normaaliin. Kuten pikkuhiljaa myös tukala olotila.

    Yöllä 18.10 oli jo melko huono olo ja päätin että NYT RIITTÄÄ!!! Aamulla vein lapset kouluun, luin vähän rohkaisevia tarinoita täältä ja heitin meneillä olevan röökiaskin roskiin.

    Nikotiinipurkat ja -spray kulkee taskussa mukana mutta olen käyttänyt niitä aika säästeliäästi. Ihmettelen ja olen ehkä vähän huolissaan siitä että tämä on (tähän asti) mennyt niin helposti. Toivottavasti pysyy näin!!
  • Tervetuloa stumppiin TriBe ja kiva, että tarinat täällä on auttaneet! :) Kyllähän niitä hankaliakin hetkiä saattaa tulla, mutta miettii niitä sitten - odottelee vaikka aina minuutin lisää, että "kohtaus" menee ohi, jos kohdalle sattuu.

  • MelisaMelisa Espoon etelärannikko
    Tervetuloa Stumppiin TriBe minunkin puolestani. Ole aktiivinen täällä, kirjoittele olostasi, kerro selviytymisestäsi ja tarinoita muista poteroista. Näin saat parhaan hyödyn ja avun täältä. Sulla on jo hyvä alku.
    40 vuotta savuttamista ja sitten lopetus 18.8.2005. Motto: Ei koskaan henkostakaan.

  • Sama itkuisuus jatkuu ja se fiilis tulee todella yllättäen. Tuli vähän jopa kiire kotiin kun asioilla ollessa huomasi, että nyt se iskee. Nyt toki ollut paljon stressiä myös muista syistä, joten kovasti mietin, pitäisikö kumminkin lopettaminen siirtää paremmalle ajankohdalle. Mutta toisaalta, mikä edes on parempi ajankohta? Sellaista tunnetusti ei tule koskaan, sillä nikotinisti kehittää aina jonkun tekosyyn, miksi vielä täytyy nikotiinia saada.

    Tällä hetkellä tuntuu siltä, että oma persoonallisuus on jakautunut kahtia. Se, joka kokee, että savuttomuuden aloittaminen olisi parempi siirtää stressivapaampaan hetkeen ja se, joka ruoskii jo nyt, koska epäonnistuin lopettamisessa, vaikka en ole vielä yhtäkään tupakkaa polttanut. Jo se ajatus tupakan sytyttämisestä. Vaikka tiedän useita lopettaneita, jotka ovat epäonnistuneet useita kertoja. Ja täälläkin varmasti suurimmalla osalla on kokemusta repsahtamisesta. Eikä kukaan repsahtajia pidä huonompina ihmisinä. Oma ego on vaan eri mieltä. Motivaatio savuttomuuteen olisi kova, joten epäonnistumisia en siedä. Siedän niitä muutenkin erittäin huonosti.

    Toisaalta tuo avaamaton nikotiinipurkkapaketti voisi toimia pahimman ohi, mutta sitten tämä jakautuneen persoonallisuuden ruoskija on sitä mieltä, että jos 16 päivää on menty kokonaan ilman nikotiinia, niin sitten mennään ilman loppuun saakka.

    Kaupassa pitäisi lähteä käymään, mutta houkutus tällä hetkellä liian suuri, joten siirrettävä myöhemmäksi. Ruokaa vaan täytyisi tehdä. Joten, en tiedä miten tässä käy.

  • MelisaMelisa Espoon etelärannikko

    Nikotiinikorvaushoito on pienempi paha. Voisit ainakin kokeilla. Ymmärrän kyllä ajatuksesi, että olisit nikotiinivapaa. Purukumeissa ja muissakin korvaustuotteissa on tupakkaa paljon pienemmät pitoisuudet. Eikä niihin jää kiinni yleensä. Jos, tai oikeammin, kun saat lopetettua polttamisen, sulla on edessäsi paljon nikotiinittomia vuosia. Niksapurkan käytöstä riippumatta, minullakin jo kohta 15 vuotta. Se eka puolisen vuotta, jonka jyystin purkkaa, ei pelaa mitään roolia enää.

    40 vuotta savuttamista ja sitten lopetus 18.8.2005. Motto: Ei koskaan henkostakaan.

  • Samaa mieltä Melisan kanssa, pienempi paha. Olin itsekin vähän sitä mieltä, että ei mitään nikotiinia, mutta kyllä se vaan kummasti helppasi pahimman yli. Käytin imeskelytabletteja, kun niiden imeskelyssä meni aina tosi kauan aikaa. Noin 6 viikkoa käytin, ja nyt olen nikotiinivapaa, että kannattaa Nannaani kokeilla, meinaan oikeaa aikaa lopettamiselle on turha hakea, nikkispiru on aina mukana, ja stressejä tulee ja menee elämän varrella.

    16.8. 2020 klo 23.05 viimeinen tupakka

  • Itkuisuus jatkuu täälläkin ja sen lisäksi kiristää jostain syystä todella paljon. Syön edelleen Champixia; kuuri on loppumassa, joten rupesin puolittamaan tabletit, jotta riittävät pidempään. Heti palasi päänsärky kuvioon mukaan. Tunnen myös oloni todella tylsistyneeksi aika ajoin, mihin toki vaikuttaa tämä koronatilanne, kun oikein mitään ei voi tehdä.
    Missä vaiheessa teillä pitkään jo savuttomilla olleilla on mielialat tasaantuneet? Tämä rupeaa jo rasittamaan itseänikin ja toki käy sääliksi puoliso, joka joutuu kestämään elämää tällaisen ihmishirviön kanssa.

  • Itsellä se semmoinen pöljä olo kesti pari kuukautta - joku sanoi sitä ovelasti "h-moilas" -oloksi. Siis pari kuukautta tuntui hetkittäin ajelehtivan ajatuksiinsa ja keskittyminen herpaantui, tuijotteli tyhjyyteen. Mutta-mutta ei siis kahta kuukautta tuskaa, vaan hidasta elpymistä - tsempit! :)

  • Mulla oli viitisen viikkoa tuo moilanen :D mutta sen jälkeen on ajatus kulkenu ja virtaa on ku pienessä kylässä! Marraskuu meinaa synkkyydellään lannistaa, mutta kun ei jää synkisteleen, vaan laittaa lampun päähän ja juoksee koiran kans mettäs niin johan on mahtava olo! Noo, ei ny ihan joka päivä ;)
    Smoke-free since 10.9.2020
  • neatmrs, siis sulla on alotuspaketti loppumassa, kai haet sen koko kuurin, 12 vkoa? 8 viikon jatko on siis kirjoitettu siihen samaan reseptiin. Vai ymmärsinkö jotain väärin?
    Smoke-free since 10.9.2020
  • smeagol82; joo aloituspaketti on loppumassa, ekaksi mietin etten hakisi jatkoa, mutta kyllä mun on pakko hakea se koko kuuri, niin alkumetreillä tässä vielä ollaan. Savuttomuus on alkanut (mielialojen heittelystä huolimatta) niin hyvin, ettei mun kannata lähteä nyt sooloilemaan - tämä oli hyvä muistutus, kiitos :smile:
    Ja kiitos smeagol82 & petterik muutenkin tsempeistä - muiden kokemuksien kuuleminen on tosi tärkeää tässä vaiheessa, kun välillä kuvittelee olevansa yksin tässä tilanteessa. Kun tuo "moilasolo" puskee päälle, niin yritän vaan muistaa että se varmasti on ohimenevää.

  • Minä hain tänään jatkopakkauksen, kun tänä iltana otin viimeisen lääkkeen aloituspakkauksesta. Mulla oli reseptillä ainoastaan se aloituspakkaus :/
    Tänään olin ensimmäistä kertaa ihmisen lähistöllä joka tupakoi. Vedin oikein syvään henkeä ja hitto, miltä tuntui päässä!! Ihan sellanen olo, kun olis noussut päähän! Ihan hurjaa!

    Eilen huomasin ensimmäistä kertaa, että lenkillä käydessä ei hengästyttänyt! Ihan huikea fiilis, tulee sellanen olo, että tekee mieli tehdä muitakin muutoksia elämään jos ne tuntuu kerta näin hyvältä!
  • MelisaMelisa Espoon etelärannikko
    Kyllä on hienoa, kun kokee savuttomuuden tuomat edut nopeasti. Se palkitsee kyllä vaivan.
    EnnaKristiina ja nearmrs, molemmilla täyttyy viikonloppuna kolme viikkoa. Sen on sanottu olevan aika, jona uudet tavat alkavat vakiintua. Siksi kait nämä 3 päivää, 3 viikkoa ja 3 kuukautta usein mainitaan legendaarisina lukuina täälläkin. No, se on aina tietty henkilökohtsista, mutta nyt näyttää hyvältä. :)
    40 vuotta savuttamista ja sitten lopetus 18.8.2005. Motto: Ei koskaan henkostakaan.

  • Kiitos Melisa tsempeistä :smiley: Kolme viikkoa tosiaan takana nyt ja pienestä hermojen kiristelystä huolimatta yleisfiilis siellä positiivisen puolella. Eilen kävin vähän ihmisten ilmoilla ja mm. bussipysäkillä nuuhkin tupakansavua, kun siinä joku tupakan kanssa oli. Oli jännää ettei se herättänyt oikein mitään tunteita, ei kateutta, mutta ei inhoakaan. Ei tullut mieleenkään, että itse enää polttaisi, mutta ei savu kyllä pahaltakaan haissut.

  • Heippa taas! Paikallisessa ruokakaupassa oli viime viikolla remontin edeltävät huikeat alennusmyynnit. Jopa nikotiinituotteet myytiin 50% alennuksella!! Joten nyt on purkaa varmaan vuodeksi eteenpäin!

    Hassua että vieläkin tuntuu "vähän liian helpolta" tämä lopettaminen? Odotan edelleen milloin "oikea" tupakkahimo ISKEE... Vähän salakavalasti on kyllä muutaman kerran varsinkin ruokailun jälkeen tullut sellainen "meenpä röökille" fiilis ennenkuin aivot ehtii mukaan ja muistaa enhän minä enää polta (eli aivot vähän hitaalla täälläkin)
  • Alkumetreillä ollaan, yritän ilman korvaustuotteita. Laastareita olen jemmannut laatikkoon, jos vaikka kovakin himo iskee. Vieroitusoireita huomaan kyllä, levoton, päänsärkyä, mutta jospa se tästä paranee ajan kanssa.

  • 30 päivää plakkarissa, jes! Mutta tiukkaa on kyllä välillä tehnyt! Onneksi menee aina ohi hengittämällä syvään muutamaan kertaan. Hyvin huomaa sen, että oon ollut tunnetupakoitsija, aina kun jotain hienoa tapahtuu tai jotain ärsyttävää tapahtuu niin tekis mieli mennä tupakalle!
    Tällä viikolla tuleekin sitten iso testi, ekan kerran otan alkoholia ilman tupakkaa... Onneksi kuitenkin savuttomassa seurassa!
Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy kommentoidaksesi.