WAU! Onpas upea huomio. Ilmeisesti harrastat laulua tai harrastit laulua. Missä vaiheessa ääni hävis, vai mitä tapahtui? Nyt kuitenkin sujuu, upeaaaaa!!!!
40 vuotta savuttamista ja sitten lopetus 18.8.2005. Motto: Ei koskaan henkostakaan.
Hieno homma TriBe, että laulu luistaa ja onnittelut! Tuota lauluäänen palautumista ei taida vielä sillä positiivisten asioiden listalla ollakaan, kun kuulun enemmän siihan "laulaahan se varsikin" -ryhmään talentiltani
EDIT: Lisäsin listaan
Nonni, minä siis lopetin 7.10.20, koska sairastuin tuona päivänä. Sanoinkin, että sairaus päätti puolestani. Vähän ennen sairastumistani olin kirjoittanut kalenteriin, että taas piti polttaa ja pelkään mitä olen aiheuttanut itselleni jo. No, elinikäisen riesan! Eipä sitä auta tässä surkutella vaan eteenpäin on mentävä. Tupakka on mielessä usein, olen jo sen verran toipunut. Mutta ei ole tullut mieleen, että askin ostaisin. Mulla on vielä nikotiinikorvaustuotteita kaapissa, mutta en ole käyttänyt - olin niin huonossa kunnossa että vieroitusoireita en huomannut. Nyt vointi on parempi, niin jaksaa tupakkia miettiä. Niin, aattelin joskus kun on ollut masennusta tästä siairaudesta, että jos laittais zonnicin huuleen mutta en ole siihenkään sortunut. Miksi ylläpitää nikotiiniriippuvutta, kun olen pääsemäisillä siitä (joo tiedän, riippuvuus ei lopu, vaikka tupakointi loppui). Näillä mennään. Sanoin muuten mun miehelle, että jos/kun elän 90-vuotiaaksi, sitten kyllä poltan
Njaa, en ole mikään kanarianlintu ikinä ollutkaan, lähinnä omaksi iloksi laulannut. Kyllä ääni katoaa röökiä polttaessa, niin korkeat kuin "pitkät". Tuntui ettei mahtunut tarpeeksi ilmaa keuhkoihin. Nyt toimii huomattavasti paremmin, jee!
2 kk kärsitty, annoin jopa avaamattoman vara-askini menee, en taida tarvita enää...
2 kuukautta on jo tosi hieno aika. Pahimmat viekkarit takana. Mukavia positiivisia juttuja tullut esiin. Biman puolesta oon pahoillani, jos sulle ehti tulla pysyviä vaurioita. Ahtaumaa?
Lauluääneen tupakointi vaikuttaa. Itse huomasin, etten jaksa laulaa niitä pitkiä säveliä. En kyllä juuri laula, mut kirkossa sen huomasi virsissä. Siis hautajaisissa. Renkutukset olus varmaan mun lajini.
Pitäkää nyt pintanne, savuttomuus etenee ja vaivat vähenee.
40 vuotta savuttamista ja sitten lopetus 18.8.2005. Motto: Ei koskaan henkostakaan.
Eilinen päivä myöhään iltaan asti meni töissä, aamulla vein lapsille lahjat, enkä voi kieltää, että haikeus valtasi mielen.
Mutta kuten tiedätte, on töitä, joiden on hoiduttava, oli sitten joulu, juhannus tai vaikka pääsiäinen.
Tänä vuonna tarkoituksella otin vuoroja joulunpyhiksi, kun on se yks, oletteko siitä vielä kuulleet, korona?
Ihan oikeasti sitä(kin) yritän mahdollisuuksieni mukaan välttää ja toisia tartuttamasta yritän, jos vaikka itseeni olisi jossain tilanteessa se irvihampainen virus johonkin kolkkaan tarrautunut.
Tupakkaa ei ole oikeastaan tehnyt mieli, vaikka töissä on muutamia, jotka polttavat, olen silloin tällöin käynyt heidän kanssaan happihyppelyllä, kun ovat he keuhkokäärmeitä imeneet.
Niksapurkat on taskussa, niitä olen muistaessani jokusen jauhanut, mutta en niistä kai ole mitään vaikutusta ollut, jos ei haittaakaan.
Kallistunut olen sille kannalle, että ehkäpä olenkin tapatupakoija aina ollutkin, tuttikorvikkeenimijä.
Kohta taas töihin, sitten pari vapaata, teen mitä lystään, tai jos ei lystää, en tee sitäkään.
Taitaa vähän olla fiilarit maissa, se kuulemma on yleistä näin yksineläjien joulunseudussa.
Päivät pitenee, valo lisääntyy, tulee kesä, toivonmukaan savuton ja koronaton sellainen.
Tampsulla 2 kuukautta täynnä, onnittelut siitä Itse huomasin jouluna, kun söi vähän raskaammin, että tupakkaa teki taas pitkästä aikaa mieli. Nyt on jo ruvennut olemaan päiviä nimittäin etten ole sitä syöpäkäärylettä edes ajatellut! Mutta sieltä ne pahat ajatukset aina jostain hiipii valitettavasti.
Mutta on hienoa huomata itsestään, että sellainen tupakoimattoman identiteetti on jo aika vahva. Palkinnoksi varasin itselleni suuhygienistin parin viikon päähän. Haluan, että hampaat puhdistetaan keltaisesta tupakan aiheuttamasta moskasta. Siinä yksi hyvä asia, kun lopetti: henki ei haise enää hirveältä.
2 kuukautta on jo tosi hieno aika. Pahimmat viekkarit takana. Mukavia positiivisia juttuja tullut esiin. Biman puolesta oon pahoillani, jos sulle ehti tulla pysyviä vaurioita. Ahtaumaa?
Lauluääneen tupakointi vaikuttaa. Itse huomasin, etten jaksa laulaa niitä pitkiä säveliä. En kyllä juuri laula, mut kirkossa sen huomasi virsissä. Siis hautajaisissa. Renkutukset olus varmaan mun lajini.
Pitäkää nyt pintanne, savuttomuus on aivan ihana asia.
40 vuotta savuttamista ja sitten lopetus 18.8.2005. Motto: Ei koskaan henkostakaan.
neatmrs, kiitos siulle(kin), ite en huomannukaa virstanpylvästä tuota.
Yllättävän hyvin on menny nyt, kun on piiiitkiä päiviä töissä.
Ei haittaa ei vaivaa jos jotkut polttaa, mut muutamia nikkispurkkatyynyjä päivässä silti lätystän, varmuudenvuoksi kai, ettei iskis himo hirveä : )
Hyvä on olo tosiaan, mahtavaa huomata, kuinka täällä välitetään ja muita huomioidaan.
Kaikille tosiaan paljon kiitonksia.
Ja Toomas, tarkkailepa rannettasi, kellopeliappelsiini on puoliyössä ennenkuin huomaatkaan, rätkähtää täydet kuukaudet!
Hei myöhästyneet onnittelut Tampsulle, Toomakselle & pirikakelle 2 kuukaudesta! (Aina tuppaa livahtamaan teitin merkkipäivät ohitte kun en muista tsekata tätä lokakuun palstaa erikseen, mutta kyllä ilahduttaa kaikkien saavutukset.)
Mitä parhainta savutonta vuotta!!
Huomenta, Toomas on vissiin tässä jäänyt onnittelematta, eli Onnea kahdesta täydestä kuukaudesta, ja jos joku onnittelu on jäänyt välistä, niin johtuu vaan siitä, että täällä on joka poterossa niin paljon porukkaa ja niin hienoja suorituksia, että ei perässä pysy.
Tammikuutsempit kaikille, hyvin meillä sujuu!
Kiitos Melisa, odeska ja siksak!. Itte miellän itteni tuonne marraskuisiin, koska ensimmäinen kokonaan savuton päivä oli 1.11. Ei se kuitenkaan niin justiinsa oo
Jäi lenkki tänään väliin, liian kylmä. Niin taitaa käydä huomennakin, jos Kellohame-Kerttua on uskominen. Lupailee vielä kylmempää ja tuulista.
Täällä viiman vaikutus korostua kun tuo joki, Vuoksi, aina auki.
Tupakkaa ei valveillaollessa tee mieli, hetkittäiset pelmahduksetkin ovat harventuneet, mutta öisin unipäissäni poltan harvase yö.
Milloin piilossa, milloin julkisesti, välillä on jo unenaikana alkanu pännimään, että miks hitossa poltan, miehän olen lopettanut...
Jokakerta herätessä on ollut hirveä morkkis, välillä on menny jonkinaikaa, ennenkuin olen todellisuuteen havahtunut.
Taitaa miun nuppi unessakin alitajuisesti työstää savuttomuuttani, en tiiä.
Alitajunta on ihmeellinen juttu. Mut hyvä kun työstää ihan ite eestään.
Mulla on täällä meri auki vielä tpistaiseksi. Aina tuulee, jos ei muuta niin jäätä pitkin.
40 vuotta savuttamista ja sitten lopetus 18.8.2005. Motto: Ei koskaan henkostakaan.
Viestejä yhteensä
WAU! Onpas upea huomio. Ilmeisesti harrastat laulua tai harrastit laulua. Missä vaiheessa ääni hävis, vai mitä tapahtui? Nyt kuitenkin sujuu, upeaaaaa!!!!
Hieno homma TriBe, että laulu luistaa ja onnittelut!
Tuota lauluäänen palautumista ei taida vielä sillä positiivisten asioiden listalla ollakaan, kun kuulun enemmän siihan "laulaahan se varsikin" -ryhmään talentiltani 
EDIT: Lisäsin listaan
Nonni, minä siis lopetin 7.10.20, koska sairastuin tuona päivänä. Sanoinkin, että sairaus päätti puolestani. Vähän ennen sairastumistani olin kirjoittanut kalenteriin, että taas piti polttaa ja pelkään mitä olen aiheuttanut itselleni jo. No, elinikäisen riesan! Eipä sitä auta tässä surkutella vaan eteenpäin on mentävä. Tupakka on mielessä usein, olen jo sen verran toipunut. Mutta ei ole tullut mieleen, että askin ostaisin. Mulla on vielä nikotiinikorvaustuotteita kaapissa, mutta en ole käyttänyt - olin niin huonossa kunnossa että vieroitusoireita en huomannut. Nyt vointi on parempi, niin jaksaa tupakkia miettiä. Niin, aattelin joskus kun on ollut masennusta tästä siairaudesta, että jos laittais zonnicin huuleen mutta en ole siihenkään sortunut. Miksi ylläpitää nikotiiniriippuvutta, kun olen pääsemäisillä siitä (joo tiedän, riippuvuus ei lopu, vaikka tupakointi loppui). Näillä mennään. Sanoin muuten mun miehelle, että jos/kun elän 90-vuotiaaksi, sitten kyllä poltan
2 kk kärsitty, annoin jopa avaamattoman vara-askini menee, en taida tarvita enää...
Lauluääneen tupakointi vaikuttaa. Itse huomasin, etten jaksa laulaa niitä pitkiä säveliä. En kyllä juuri laula, mut kirkossa sen huomasi virsissä. Siis hautajaisissa. Renkutukset olus varmaan mun lajini.
Pitäkää nyt pintanne, savuttomuus etenee ja vaivat vähenee.
Eilinen päivä myöhään iltaan asti meni töissä, aamulla vein lapsille lahjat, enkä voi kieltää, että haikeus valtasi mielen.
Mutta kuten tiedätte, on töitä, joiden on hoiduttava, oli sitten joulu, juhannus tai vaikka pääsiäinen.
Tänä vuonna tarkoituksella otin vuoroja joulunpyhiksi, kun on se yks, oletteko siitä vielä kuulleet, korona?
Ihan oikeasti sitä(kin) yritän mahdollisuuksieni mukaan välttää ja toisia tartuttamasta yritän, jos vaikka itseeni olisi jossain tilanteessa se irvihampainen virus johonkin kolkkaan tarrautunut.
Tupakkaa ei ole oikeastaan tehnyt mieli, vaikka töissä on muutamia, jotka polttavat, olen silloin tällöin käynyt heidän kanssaan happihyppelyllä, kun ovat he keuhkokäärmeitä imeneet.
Niksapurkat on taskussa, niitä olen muistaessani jokusen jauhanut, mutta en niistä kai ole mitään vaikutusta ollut, jos ei haittaakaan.
Kallistunut olen sille kannalle, että ehkäpä olenkin tapatupakoija aina ollutkin, tuttikorvikkeenimijä.
Kohta taas töihin, sitten pari vapaata, teen mitä lystään, tai jos ei lystää, en tee sitäkään.
Taitaa vähän olla fiilarit maissa, se kuulemma on yleistä näin yksineläjien joulunseudussa.
Päivät pitenee, valo lisääntyy, tulee kesä, toivonmukaan savuton ja koronaton sellainen.
Tampsulla 2 kuukautta täynnä, onnittelut siitä
Itse huomasin jouluna, kun söi vähän raskaammin, että tupakkaa teki taas pitkästä aikaa mieli. Nyt on jo ruvennut olemaan päiviä nimittäin etten ole sitä syöpäkäärylettä edes ajatellut! Mutta sieltä ne pahat ajatukset aina jostain hiipii valitettavasti.
Mutta on hienoa huomata itsestään, että sellainen tupakoimattoman identiteetti on jo aika vahva. Palkinnoksi varasin itselleni suuhygienistin parin viikon päähän. Haluan, että hampaat puhdistetaan keltaisesta tupakan aiheuttamasta moskasta. Siinä yksi hyvä asia, kun lopetti: henki ei haise enää hirveältä.
Lauluääneen tupakointi vaikuttaa. Itse huomasin, etten jaksa laulaa niitä pitkiä säveliä. En kyllä juuri laula, mut kirkossa sen huomasi virsissä. Siis hautajaisissa. Renkutukset olus varmaan mun lajini.
Pitäkää nyt pintanne, savuttomuus on aivan ihana asia.
Yllättävän hyvin on menny nyt, kun on piiiitkiä päiviä töissä.
Ei haittaa ei vaivaa jos jotkut polttaa, mut muutamia nikkispurkkatyynyjä päivässä silti lätystän, varmuudenvuoksi kai, ettei iskis himo hirveä : )
Onnittelut täältäkin kahdesta kuukaudesta Tampsu ja muille myös!
-Olette mahtavaa sakkia!
Onnittelut Tampsulle täältäkin!
Kaikille tosiaan paljon kiitonksia.
Ja Toomas, tarkkailepa rannettasi, kellopeliappelsiini on puoliyössä ennenkuin huomaatkaan, rätkähtää täydet kuukaudet!
Näin on Tampsu! Tässähän on menny aika ku iltamissa.
Onnea Tampsu kahdesta kuukaudesta! Hienosti sulla menee.
16.8. 2020 klo 23.05 viimeinen tupakka
Tulin toivottamaan lokakuussa lopettaneille tsempit jatkoon
Ja tottakai muillekin. Savutonta uutta vuotta 2021 , eikös niin 
Onnea sulle myös pirikake kahdesta kuukaudesta, hyvin näyttää sulla menevän.
16.8. 2020 klo 23.05 viimeinen tupakka
Kiitos odeska, Välillä aika vaikeeta. En halunnut käyttää korvaustuotteita, joten lopetin kertaheitolla. Savutellut kuitenkin melkein 50 vuotta .
Paljon onnea pirikake kahdesta kuukaudesta! Vielä viisi tuntia, niin viime vuonna lopetit
Mitä parhainta savutonta vuotta!!
Huomenta, Toomas on vissiin tässä jäänyt onnittelematta, eli Onnea kahdesta täydestä kuukaudesta, ja jos joku onnittelu on jäänyt välistä, niin johtuu vaan siitä, että täällä on joka poterossa niin paljon porukkaa ja niin hienoja suorituksia, että ei perässä pysy.
Tammikuutsempit kaikille, hyvin meillä sujuu!
16.8. 2020 klo 23.05 viimeinen tupakka
Kiitos Melisa, odeska ja siksak!.
Itte miellän itteni tuonne marraskuisiin, koska ensimmäinen kokonaan savuton päivä oli 1.11. Ei se kuitenkaan niin justiinsa oo 
Täällä viiman vaikutus korostua kun tuo joki, Vuoksi, aina auki.
Tupakkaa ei valveillaollessa tee mieli, hetkittäiset pelmahduksetkin ovat harventuneet, mutta öisin unipäissäni poltan harvase yö.
Milloin piilossa, milloin julkisesti, välillä on jo unenaikana alkanu pännimään, että miks hitossa poltan, miehän olen lopettanut...
Jokakerta herätessä on ollut hirveä morkkis, välillä on menny jonkinaikaa, ennenkuin olen todellisuuteen havahtunut.
Taitaa miun nuppi unessakin alitajuisesti työstää savuttomuuttani, en tiiä.
Mulla on täällä meri auki vielä tpistaiseksi. Aina tuulee, jos ei muuta niin jäätä pitkin.