Joulukuussa 2020 lopettaneet

1235729

Viestejä yhteensä

  • Kiitos kaikille onnitteluista ja mukana elämisestä näiden kolmen viikon aikana ja useita teitä oli mukana tämän vuoden alussa yhdellä kierroksella.
    Olet varmasti petterik oikeassa että tuplajuhlat olisi viikon päästä, sinne lähden huomenna ponnistamaan 28 päivää ja samalla neljä viikkoa.
    Öö, mutta milläs laskuopilla saan sen kuukauden pyykin täyteen, hitto olisi pitänyt aloittaa vasta joulukuun ensimmäinen päivä, niin olisi helpompaa pysyä laskuissa(nauru/itkunaama hymiö).
    Ja lopettaja123 ei ole sinullakaan pitkästi eka viikkoon täynnä, mennään ilolla tunti, päivä ja.... Eteenpäin (sydän).
  • MelisaMelisa Espoon etelärannikko
    Tais Petterik lopettas helmikuun alussa niin tuli 28.2. Täyteen 28 vrk ja kuukausi.
    40 vuotta savuttamista ja sitten lopetus 18.8.2005. Motto: Ei koskaan henkostakaan.

  • Niin ja kun muistaakseni viimeksi lopetin eka päivä, niin kuukausi tuli täyteen vika päivä( hymyilevä hymiö).
    Ja minäkun yritin keventää tätä omaa totista tarkkaa laskentaa alussa. minäkun joudun ihailemaan joka päivä taaksepäin reippauttani, että taas olin päivän polttamatta ja kehumaan eteenpäin itselleni että se on vain seuraava tunti, niin olet tosi hyvä kun et polta.
  • Eilen illalla olin ihan huippuonnellinen. Sitten jossain vaiheessa mieleeni tuli ajatus: "Nyt minä vain nautin elämästä vaikka minun pitäisi tehdä työtä asioiden eteen, miten minä kehtaan elää näin?"

    Sen jälkeen minut valtasi syyllisyys, jonka jälkeen minut valtasi pelko. Syyllisyys oli primääritunne, pelko sekundääritunne. Olemme paljon terapiassani keskustelleet primääri- ja sekundääritunteista. Primääritunne syntyy jostain ulkoisesta ärsykkeestä, sekundääritunne on reagointia omaan primääritunteeseen.

    Ulkoinen ärsyke oli tässä tilanteessa ajatus: "En saisi vain nauttia elämästä vaan minun pitäisi tehdä työtä asioiden eteen". Mistä tuo ajatus tuli? Lapsuudenperheeni todennäköisesti jollain tasolla opetti minulle, että elämästä ei saa nauttia vaan se pitää ottaa työnä. Lapsuudenperheeni oli ankara.

    Mistä sitten pelon tunne syntyi, miksi reagoin syyllisyyden tunteeseen pelolla? Minä luulen, että kyse oli siitä, että minä koin olevani syyllinen. Ja syyllinen ihminen ansaitsee rangaistuksen. Kun koin eilen olevani syyllinen, aloin hyvin intuitiivisesti pelätä rangaistusta, jonka ympäristöltä (tai itseltäni?) saisin siksi, että olin syyllistynyt pahaan tekoon. Koin rangaistuksen pelkoa. Pelkäsin ehkä eniten itseäni ja omaa ankaruuttani, omaa rangaistustani. Minullahan on tapana rangaista itseäni siitä, jos koen toimineeni väärin. Olen äärimmäisen ankara itselleni.

    Ehkä lapsuudenperheeni opetti minulle, että onni on turhamaisten ihmisten juttu. He saattoivat opettaa minulle myös, että onni on asia joka viedään itseltä pois ennemmin tai myöhemmin, joten sitä ei kannata antautua tuntemaan. Minä pohdin tosi paljon eilen sitä, miksi en antanut itseni olla onnellinen vaan miksi aloin tuntea siitä syyllisyyttä ja lopulta pelkoa. Jos koen vastaisuudessakin että minut valtaa syyllisyys ja sen jälkeen pelko, kun koen onnea, niin aion ehdottomasti puhua asiasta terapiassani. Tällaiset asiat ovat juuri niitä, joita terapiassa on hyvä käsitellä.

    Sanokaa minulle suoraan, jos nämä ajatukseni ahdistavat teitä tai saavat teidät kokemaan epämukavia tunteita. Onhan tämä raskasta tekstiä, minä tiedän sen. Eikä stumppi ole varsinaisesti mikään terapiasivusto, ettekä te ole minun terapeuttejani. Minä ymmärrän sen, enkä odotakaan teiltä sitä että te terapioisitte minua tässä ongelmassani. Halusin vain avautua teille tästä asiasta, koska tällaisia minulla on nyt eilisen jälkeen pyörinyt mielessäni ja minusta tuntuu hyvältä kirjoitella tänne ajatuksistani. Toivottavasti ette ahdistu näistä ajatuksistani.

    Pian viikko takana savuttomuutta, olen äärimmäisen kiitollinen tästä matkasta teille ja itselleni! Erittäin hyvää ja antoisaa savutonta päivää meille kaikille <3

  • Tervehdys kaikille. Olen paluumuuttaja elokuun lopettajissa. Olin tuolloin polttamatta kuukauden mutta sitten kävi niin, että kissa piti viedä lopetettavaksi ja yritys kaatui siihen. Sen jälkeen polttelin aina 12 .12 asti kunnes löysin motiaavaatiota yrittää uudelleen. Rahat ei tässä kuussa yksinkertaisesti riitä tupakoimiseen ja inhottava limainen tupakkayskä vaivasi. Öisin tuli astmaattisia yskänkohtauksia joten päätin, että polttaminen saa loppua. Toista päivää nyt olen polttamatta ja käytössä on monenlaiset nikotiinituotteet. Huomaan jo nyt että yskä on vähentynyt eikä limaa irtoa. Äkkiä niitä muutoksia tulee. Tästä on hyvä lähteä jatkamaan matkaa. Helppoa ei tule olemaan mutta enkähän handlaa tällä kertaa tämän jutun. Pitää tässä myöhemmin lukea joulukuun ketju läpi paremmalla ajalla niin pääsen kärryille keitä kaikkia täällä on. Lopettaja 123 tsemppiä sinulle lopetukseen. Uskon, että tämä kerta on se jolloin vapaudut tupakasta. Olet sinnikkäästi yrittänyt.

    Lopetin tupakoinnin 4.2.2021 motto: parempi kuolla seisaaltaan kuin elää polvillaan tupakalle.
  • Tervetuloa takaisin Itkeva_Siili! :) Ikävä juttu tuo lemmikin menetys ja voin sanoa, että tiedän tunteen. Mutta paremmalla menestyksellä tällä kertaa - näin aavistelen :)

  • Heippa Itkevä_Siili, tervetuloa porukkaan :)

    Ei ahdista lopettaja123, tuohan on vain hyvä että omat ajatusmallit tulevat näkyviksi ja niitä voi sitten pohtia ja vaikka muuttaakin pikkuhiljaa. Kyllä täällä maailmassa on ihan tarpeeksi muutakin kun mukavaa ja se on lahja jos ja kun sen onnen pilkahdukseduksen välillä sydämessään tuntee. Mulle se kertoo että elämässä on mulle joku hyvin hyvin tärkeä asia kunnossa ja jokainen ihminen on sen arvoinen että näin on. Onnittelut lähestyvästä viikosta etukäteen :)

    Ja isot kolmen viikon onnittelut Piili! Kolme viikkoa on merkittävä etappi! Ja nyt eteenpäin, viimeksi mentiin niin että minä olin vähän edellä ja sinä perässä mutta nyt pysytään tässä järjestyksessä - eikös vaan ;)
  • Tervetuloa takaisin Itkevä_Siili. Tuttu kaveri elokuulaisista. Täält hurjat kannustustsempit. Nyt kyllä onnistut :smile:

    16.8. 2020 klo 23.05 viimeinen tupakka

  • Ei haittaa lopettaja123, anna tulla mietteitä ja ajatuksia, siksihän täällä ollaan :) .
    Tervetuloa itkevä siili, meitä on muitakin paluumuuttajia :) .
    Kiitos Leenu onnitteluista ja onneksi olkoon kahdesta viikosta :) . Melkoinen määrä polttamattomia tupakoita sinulla :) .
    Ja joo Leenu, sovitaan että minä menen vaihteeksi edellä o:) .
  • Tervetuloa Itkeva_Siili. :)

    Tuttuja tunteita, lopettaja123. Omassa perheessäni esim. itkeminen ei ollut ok ja tämä johti mun kohalla kaikenlaiseen muuhun mistä en ollu ylpeä. Kuten laitoitki, kannattaa puhua näistä jutuista terapiassa, se auttaa aina, kokemusta on. :heart: Älä ny ainakaa itteäs käy rankaisemaan mistää. Jokainen on ansainnu onnea tässä maailmassa. :)

    Jotenki mulla on uni alkanut maistua. Saatan mennä kymmenen maissa sänkyyn ja puoliso jää kattomaan Viaplayta olkkariin. En kuule kun hän tulee nukkumaa, en kuule mitään vaan tuhisen rauhassa omalla puolella sänkyä. Tänää unta riitti yhteen molemmilla. :lol: Huomisesta alkaen on pakko herätä koska menen sinne kuntoutuksee ja siellä alkaa aamupala seittemältä ja sitä ennen olis hyvä tehdä aamutoimet ja ottaa napit suuhun. :) Aiemmilla kerroilla oon juossu tupakalla siinä vähän ennen kuutta, nyt on mukavaa ku ei tarvi. :)
    Mut uskoisin että tää nukkuminen johtuu siitä etten enää saa paniikkikohtausta sängyssä siks etten saa happea kunnolla. Nyt happi kulkee, sydän lyö tasaisesti rinnassa eikä tarvitse haukkoa ilmaa ku yrittää nukahtaa. :)

    Toinen asia mistä oon onnessani on hajuaistin palaaminen ja se on todella herkkä. Ei tarvi työntää nenää kiinni hyasinttiin että sen haistaa ja olkkarissa sitte taas tuoksuu joulukuusi. :) Myös miehelle on hyvä sanoa että kulta, tuoksahdat moottoriöljylle taas, viittikkö viedä vaatteet pyykkiin. :lol:

    Lupasin miehelle etten sorru kuntoutuksessa ja suoraa sanottuna en haluu sortua itteni takia. :) On paljo ihanampaa ostaa lahjoja läheisille kuin tervata itteää.
  • Pistin sen viimeisen palasiksi ja pääsen nyt aloittamaan suoraan tokasta päivästä :)
  • Tervetuloa takaisin, Itkeva_Siili! Ikävä kuulla lemmikin kuolemasta, otan osaa.
    Petterik tuossa uumoili, että nyt sulla on entistä vahvempi pohja lopettamiselle, ja minäkin uskon niin. Mitä enemmän lopetusyrityksiä taustalla, sitä varmemmin onnistuu. Tästä se lähtee!

    Onnea Leenulle 2 viikosta, Piilille 3 viikosta -- ja lopettaja123:lla tulee huomenna viikko täyteen eli onnittelut jo etukäteen siitä! Voidaan toki kaikki yhdessä onnitella itseämme ja toisiamme savuttomuudesta. Ja ihanaa kuulla, mitä kaikkia savuttomuuden hyviä puolia teille alkaa paljastua!

    Lopettaja123, hienoa että pystyt analysoimaan tunteitasi ja ajatuksiasi tuolla tavalla. Toki tänne saa kirjoittaa muustakin kuin tupakoinnin lopettamisesta. Itsekin tunnistan tuon tunteen siitä, ettei saisi olla onnellinen (mulla on ahdistuneisuushäiriö). Tai siis että häivähdyskin hyvästä olosta myrkyttyy epämääräisen syyllisyyden, pelon tai muun ahdistuksen takia. Näiden mekanismien tiedostaminen voi kyllä osittain helpottaa elämää. Näin ainakin itselläni.
    Tsemppiä sulle lopettaja123, todella uskon että tällä kertaa onnistut.

  • Kiitos kaikille ja tosiaan lopettaja123 saa huomenna viikon täyteen. Onnittelen itsekin jo näin etukäteen. Viikko on pitkä aika ja siitä se lähtee rullaamaan lähes omalla painollaan kun ekasta viikosta selviää. Muistan elokuusta että toinen viikko oli jostain syystä haastavampi kuin ensimmäinen.
    Iltapäivään on tämä päivä jo hurahatanut ja minulla on ollut kiukkuputken tulehdus :) meinasi ärsyttää ihan kaikki taas vaan siitä se meni ohi kun hengittelin syvään ja suihkautin vähän suihkeesta. Nyt ei kiukuta eikä ole edes viekkareita mutta on sellainen lievästi masentunut fiilis. Haluaisin vain käpertyä sänkyyn hyvän kirjan kanssa ja kuunnella radiota. Sen saatan vielä tälle päivää toteuttaa. Odotan itseasiassa vain iltaa, että pääsee nukkumaan. Uni helpottaa ja aamulla on varmasti parempi fiilis kaikin puolin. Tsemppiä kaikille

    Lopetin tupakoinnin 4.2.2021 motto: parempi kuolla seisaaltaan kuin elää polvillaan tupakalle.
  • Kiitti hurjasti kaikille tsempeistä! Tänään on ollut taas iloinen fiilis, vaikka samalla tupakoimattomuus saa kehon jännittyneeksi (tupakantuskat). Voisin hyvinkin murehtia tulevaisuutta ja sitä, ratkeanko tulevaisuudessa kun tulee vaikeampia aikoja (nythän tämä ensimmäinen viikko on ollut suhteellisen helppoa aikaa, ei liiemmin ongelmia paitsi yksi yö ja yksi päivä oli tosi vaikeita, niihin aikoihin turvauduin siihen nikotiini-imeskelytablettiin niin kuin aiemmin kerroin), mutta kun on vaan niin kivaa elää tässä hetkessä täysillä murehtimatta tulevaa, niin että olen päättänyt olla murehtimatta ollenkaan. Tässä sitä vain elellään, ja kivaa on. Kävi tulevaisuudessa miten kävi, minä nautin tästä matkastani teidän kanssanne täysin rinnoin ja otan tästä kaiken irti, vaikka tupakka kyllä kummitteleekin mielessä ja on minulle varsinainen mörkö.

    Itkeva_Siili: Minä muistan sinut jostain... Oltaisko me molemmat oltu sillon elokuussa lopettajissa? Minä todella toivotan sinut lämpimästi tervetulleeksi joulukuun lopettajiin, ja toivon koko sydämestäni että tällä kertaa me molemmat päästäisiin tupakasta lopullisesti eroon.

    Minun pitäisi ottaa vastuu omasta riippuvuudestani.... Yleensä aina kun olen ratkennut, olen syyttänyt ratkeamisestani jotakuta muuta tai ympäristön olosuhteita. Tyypillisiä selityksiä ratkeamiselle: "Eräs tuttuni sanoi minua pulskaksi", "Eräs mies ei vastannut tunteisiini", "Minua stressasi niin kovasti", "Elämälläni ei tuntunut olevan merkitystä." Kaikki tekosyitä. Niin kauan kuin uskoo siihen, että joku itsensä ulkopuolinen asia voi saada ratkeamaan, niin niin kauan sitä vain ratkeaa uudestaan ja uudestaan oppimatta tuosta virheestään. Ainut syy ratketa on tämä: annan ihan itse riippuvuudelleni vallan. Tämä asia on minun käsissäni. Minun on opittava näkemään se. Samaistutteko tähän tekstiini? Alkoholistitkin monesti perustelevat riippuvuuttaan jollain ulkoisella tekijällä sen sijaan että ottaisivat itse täyden vastuun omasta riippuudestaan. Näin olen ainakin itse havainnoinut riippuvuuskäyttäytymistä.

  • Niinhän se usein on että annamme ulkoisten tekijöiden vaikuttaa ratkeamisee. Itte huomaan usein että aattelen ”jaha, oon tänää pitemmän aikaa yksin kotona, en kestä hiljaisuutta ja ahistaa joten haen tupakkaa”. Käynnistän diesel-auto-parkamme kylmästä ja lähen matkaan.

    Tällä kertaa päätin etten anna minkään tai kenenkään vaikuttaa lopettamiseeni. En anna oman ahistukseni määrätä tekemisiäni tai sitä mitä jätän tekemättä vaan otan vastuun ittestäni. :)

    Koht sit pitäis vähän siivota taas ja miten kivaa se onkaa kun ei tarvi aatella että otan tuon ja tuon kohan ja sitten meen savuille. Sitte pakkaamista ja ruoanlaittoa ja nii etellee.

    Jotenki myös onnistun laihtumaa samalla. :) Aattelin ensi että otanko liian ison palan samalla ku yritän tiputtaa painoa (alotin syyskuus) ja sit vielä tupakoinnin lopetus. Apujoukot on kuitenki nii mahtavat että kyl tästä hyvä tulee. :heart:
  • mustavihrea: Niin sulla alkaa huomenna se kuntoutus, näinkö se oli? Hei tsemppiä kovasti siihen! <3 Minäkin haluaisin vielä johonkin kuntoutukseen joskus, mutta ensin haluan tästä tupakasta eroon lopullisesti.

    Voi olla jopa hyvä juttu että laihdutat samalla kun lopetat tupakoinnin. Kun laihdutat, sinulle tulee hyvä mieli, ja kun sinulla on hyvä mieli niin lopettaminen on helpompaa. Eikö se näin mene? Joten loogisesti ajatellen laihduttaminen tupakoinnin lopettamisen aikana voi olla hyvä juttu.

  • Juu, huomenna alkaa mulla kuntoutus. :) Kiitos tsempistä, sitä tarvin kun oon kotoa pois viis päivää. :heart:
    Kyl säkin varmasti vielä kuntoutuksee pääset kun se on ajankohtaista. :)

    Laihduttaminen on tosiaa hyvä juttu siinä mielessä että ku saa positiivisii tuloksii puntarilla nii siitä tulee hyvä mieli ja sit leijuu koko päivän. :lol: Useat sanoo ettei kahta näi isoa muutosta kannattais tehä samaan aikaan mut jotenki nää mun mielestä mulla tukee toisiaan. :)
  • Tervehdys!
    Pian on kaksi viikkoa tupakoimattomuutta takana ja muutama kymmenen vuotta edessä! Champixin avulla olen selvinnyt melko kivuttomasti. Sivuvaikutuksia ei ole ilmennyt juurikaan.

    Kaikille hyvää joulun odotusta!

  • editoi joulukuu 2020
    Tismalleen samoin voisin kirjoittaa kuin Beata :)

    Tervehdys kaikille uusille! Tässäpä on päiviä hurissut ja rööki enemmän ja vähemmän mielessä... ehkä vähemmän enemmän! Vautsi! Ja sain kotiin paketin, se mun hampaidenvalkaisu juttu, lahja tästä alusta itelleni. Hyvä motivaattori on ja vei tummentumia pois hampaista. Ai että nautin hyvästä tuoksusta hiuksissani ja edelleen päivittäin siitä ettei palele.
    Hyvä me
  • 6 min sit se tapahtu, 14.12.20 klo 4.34. Nyt ei enää koskaan henkostakaan tai mä kuolen siihen paikkaan. Siltä nyt tuntuu. Henk koht elämäni mennyt päin vittua puoltoista kk ja siksi lopettaminen la epäonnistui viimeks kun suutui verisesti bestikselleni. Onneksi en ole pitkävihainen ja sitä on ylipäästy.
    Sit oli toinen, perintöriita ja ihan karseeta kun toiset on niin ahneit. Ökyrikas käyttäytyi käsittämättömältä tavalla ja kirkonrotta, minä jäin nuolemaan näppejäni kun en viitti niitä oikeiteenkaan haastaa, kun äiti jo 95. Lakimiehenä ois osannu ja voittanut jutun. Se siitä.
    Elämä voittaa, oli pakko lopettaa röökaaminen, et pystyy jatkosssa terkee sitä mistä nauttii. Zemppiä kaikille.
  • Hienoa tiina57, hyvä päätös :) .
    Onnittelut lopettaja123 viikosta ja hiludiu kahdesta viikosta :) .
  • Tämähän on aktiivinen palsta. Kivasti keskustelua niin ettei meinaa perässä pysyä. Onnea lopettaja123 viikosta ja hiludiu tavoitti kaksi viikkoa. Hienoja saavutuksia. Olet tiina57 oikeassa paikassa. Tsemppiä lopetukseen. Kun ensimmäisistä päivistä selviää niin homma helpottuu kummasti.
    Mulla käynnistyi kolmas päivä ilman tupakkaa. Heräsin jo neljän maissa painajaiseen enkä saanut sitten unta ja vessassakin piti käydä. Hyvät unet siitä huolimatta sain kun menin nukkumaan jo kello 20.40 ei väsytä yhtään. Nikkisten suhteen ei ole ollenkaan paha tilanne. Kyllähän se on niin että näitten ensimmäisten päivien aikana tupakka pyörii mielessä aika paljon mutta ei vielä kuitenkaan häiriöksi asti. Sitä tarkkailee nikkisten kehittymistä ja odottaa seuraavaa niksa-annosta. Eilen säästyneillä tupakka rahoilla ostettiin joulukuusi Tokmannista. Kiva kuusi jossa on pieniä käpyjäkin. Ajateltiin ensin ettei kuusta hankita kun asunto on niin pieni mutta piti tuo kuitenkin ostaa. Säästyneillä rahoilla saa jatkossa paljon muutakin.
    Ainoat tilanteet joissa tulevaisuudessa joudun taistelemaan tupakan suhteen on ne päivät kun veli tulee perheineen käymään. Sekä veljeni että hänen avovaimonsa polttaa tupakkaa ja vaarana on että pummaan tupakan. Onneksi tässä on viisi päivää aikaa siihen henkisesti varautua ja valmistautua. Muuten ei arjessa tule tilanteita joissa sortuisin polttamaan. Kotona kun olen kaikki päivät.
    Tsemppiä kaikille tähän päivään.

    Lopetin tupakoinnin 4.2.2021 motto: parempi kuolla seisaaltaan kuin elää polvillaan tupakalle.
  • Itkevä siili, onnea jo kolmestakin päivästä, voikun oisin itekin jo samassa tilanteessa, sanotaan et 3-4 pvä pahimpia. Mut nyt kun nää viikon arkipäivät lusii niin sit mullakin jo ehkä helpottaa. Heräsin just ja luulin, et mulla vielä 2 röökii, mutt sit karvas totuus paljastu. Ei ollutkaan yhtäkään. Sumutetta suuhun vaan. Kyll se se siittä.
    Itkuiselle siilille vielä vinkki, miettimisen aihe. Aiemmin syksyllä kun pähkäilin täällä ja kysyin neuvoa viisaammilta voinko mennä yksiin juhliin ja ottaa vähän alkoa sillon kun vasta 2 vkoa olisi kulunut lopettamisesta. Neuvo oli: ratkaise asia yksinomaan tupakan ehdoilla. Jos vähääkään pelkään, että repsahdan, jätä juhlat väliin. En ois varmaan pystynyt olee juomatta ihan kokonaan. Niinpä jätin hauskat juhlat väliin! Siili, jos pelkäät repsahtavasi, mietipä joulu uusiksi. Tuleeko teille sukua vai miten. Tee miten teet ja voihan sitä repsahtaakin ja alottaa koko homma alusta. Onko sen väärtti?
    Nyt zonniacia poskeen ja päivä kerrallaan.
  • JJJEEEEEE viikko täynnä savuttomuutta <3 Vähäkö hyvä fiilis. :smile: Hiludiulle onnittelut kahdesta viikosta, perässä tullaan :wink:

    tiina57 puhuu asiaa, jos yhtään pelkää että jossain tilanteessa ratkeaa niin kannattaa jättää tuo tilanne väliin jos vain mitenkään voi. Itsellä on tässä semmoinen tilanne tulossa, että minun pitää tämän kuun lopulla mennä ruokajonoon. Rahat ei riitä ruokaan vaikka en tupakoi. Olen niin paha tuhlailija rahan kanssa. Siksi pitää tosiaan mennä sinne ruokajonoon, ja siellähän on aina useampi ihminen joka tupakoi. Pelkään, että pummaan joltakulta tupakan ollessani ruokajonossa odottamassa ruokaa. Typerä pelko oikeastaan. Olen nyt niin varma siitä, etten halua polttaa, että tuntuisi oudolta se ajatus että nyt menisin pummaamaan missään tilanteessa keneltäkään tupakkaa. Mutta ainahan se on mahdollista.

    Kyllä minua pelottaa ratkeaminen vaikka yhtenä päivänä tässä kirjoitinkin etten pelkää. Kyllä se pelottaa. Ja ajatus siitä että ratkeaisin, tuntuu äärimmäisen nöyryyttävältä. Tupakka nöyryyttää minua.

  • Jouluna ei kovin suurta riskiä ole sortumiseen. Suunnitelmissa oli käydä siskon luona syömässä ja hän ei polta. Hän jauhaa nikotiinipurkkaa. Veli tulee taas perheineen aattoaamupäivällä käymään ja silloin syödään puuroa. Heistä kumpikin polttaa tupakkaa mutta ovat luonteeltaan sellaisia että jos jotain sovitaan niin sopimus pitää. Olen jo veljelle sanonut ettei minulle saa antaa tupakkaa vaikka kuinka kauniisti pyytäisin. En sentään joulua ala perumaan sen takia että olen riippuvainen tupakasta kuten en lopettanut kahvinkaan juontia sen takia että olen lopettanut polttamisen. Yleensä ottaen minulla on se periaate tässä lopetuksessa etten liiaksi muuta elämääni sen takia että yritän päästä tupakasta eroon. Se tarkoittaa sitä, että elän elämääni ihan normaalisti ja teen niitä asioita joita normaalistikin teen., Jätän vain tupakan pois. Se toimi elokuussa ja uskon sen toimivan myös nyt.
    Lopettaja123 on tietysti hanakala paikka jos pitää mennä niiden lähelle jotka polttavat ja jos vielä vaarana on että tulisi pummittua. Siihen pitää vain hyvin valmistautua ja siinä vaiheessa kun ruokajonoon menet olet ollut jo polttamatta pitkän pätkän joka lisää onnistumisen todennäköisyyttä.

    Jotenkin sitä näin korona aikana on tajunnut ulkoillessa miten inhottava asia tupakan savu ilmassa onkaan. Sehän on kiertänyt ensin toisen ihmisen keuhkoissa ja sitten se pelmahtaa sieltä jonkun toisen kasvoille huonolla tuurilla. Hyi olkoon. Kuopiossa käydessäni en iljennyt polttaa ollenkaan julkisella paikalla kun sain päähäni tuon mielikuvan. Miten lie liekö sitten tuopakansavu miten hyvä väline koronan levitä ihmisestä toiseen kun sitä kehon sisällä ollutta savua toiset hengittelee...

    Lopetin tupakoinnin 4.2.2021 motto: parempi kuolla seisaaltaan kuin elää polvillaan tupakalle.
  • Onnee viikosta, lopettaja123! :)

    Siis nyt riepoo. Oon täällä kuntoutuksessa nyt ja jotenki sellainen fiilis että tarvis tupakkaa. En yhtään tiiä mitä tekisin, ootan vaan lounaalle menoa ja seuraavaa tapaamista. Jännittää myös kui pientä eläintä. Ahistaa olla pois kotoa. Stressaa kaikki mitä ohjaaja suustaan päästää koska tuntuu että odotukset suhteeni ovat todella korkeella...

    Mut ei auta, eteenpäin! Lupasin ittelleni etten tupakkaan sorru täälläkään ja aion pitää lupauksen. Ostan mieluummi kaikki suklaat ja limpparit kahviosta. :lol: Ei vaan lähden lenkille heti ku päivä on pulkassa.
  • Oletko mustavihreä kuinka pitkään kuntoutuksessa? Ensimmäinen päivä voi olla hyvin stressaava ja tupakka varmasti tulee mieleen. Tsemppiä sinne

    Lopetin tupakoinnin 4.2.2021 motto: parempi kuolla seisaaltaan kuin elää polvillaan tupakalle.
  • Kiitos tsempistä, oon täällä perjantaihin, sillo olis kotiinlähtö. :) Tupakka tosiaan ahkerasti pyörii päässä mutta josko sitä kaivaisi kuulokkeet laukust ja luukuttais jotai.
  • Sori tuplapostaus mut kompuroin taas. :( Iski yksinkertasest pakokauhu tämän paikan takia ja lähin käveleen enkä älynny että vaik lähin hakemaan tupakkaa nii oisin voinu vaa nauttia ihanasta ilmasta...
    mut taas opin läksyn: pakokauhu iskee nii pitää lähtä kävelylle. Se auttaa kummast. Tupakat on roskikses ja mä jatkan hyväksi havaittua lopetusta.

    Mut sit niit hyvii uutisii. Tultii siihe lopputuloksee ohjaajan kanssa että huomenna mennää kattoo mahollista työpaikkaa!! Jännittää! :) Paikka on sellaine ettei tule stressiä tai paineita ja alotus vois olla 11.1.2021. Oon niin innoissani ja tän saa kanssa lisätä sille ”syitä miksen polta”-listalle. :heart:

    Tsemppiä kaikille!
  • Itkeva_Siili: Minäkään en itse asiassa lopettanut kahvinjuontia lopettaessani tupakanpolton. Jos lopettaisin kahvin juonnin, olisin äärimmäisen väsynyt. Juon kahvia paljon, en ole koskaan liittänyt mielessäni kahvia tupakkaan. Ei ala tehdä mieli tupakkaa yhtään sen enempää kahvikupillisen jälkeen. Toki kahvinjuontia olisi hyvä vähentää ihan vain siksi, että kahvi saa olon levottomaksi. En vain oikein osaa vähentää kahvinjuontia. Rakastan kahvia niin paljon.

    mustavihrea: Jostain syystä suoraan sanoen tuntui helpottavalta kuulla että joku muukin on siellä ruudun takana tupakanhimoissaan... Itsellä tosiaan iski himo tässä ehkä noin puoli tuntia tai tunti sitten. Himo tuli siitä, kun ajattelin mielessäni vihaisena, että "Eihän tässä ole mitään järkeä, vaikken tupakoi niin silti en saa vähiä varojani riittämään ruokaan, olen vitun köyhä paska, olisi ihan sama tupakoida varsinkin kun nyt vituttaa niin paljon".

    Viha on paha tunne. Sen vallassa ei tule koskaan tehtyä mitään rakentavaa tai järkevää. Siksi yritänkin nyt kärsivällisesti vain sietää tämän vihanpuuskahduksen ja siitä syntyneen tupakanhimon. Sitten kun viha menee ohi, näen taas tämän maailman selkeämmin ja ehkä sitten tajuan että tämä elämähän on ihan kivaa vaikkei rahaa olekaan paljon. En minä nälkään kuole, enkä tupakantuskiin liioin.

    Joten haluan jatkaa tällä tiellä.

    Onnea muuten mustavihrea mahdollisesta työpaikasta :smile: Onhan se mukavampaa tehdä töitäkin kun ei tarvitse koko ajan ravata tupakalla. Ja monessa työpaikassa ei ole edes mahdollista pitää tupakkataukoja.... Se on minulle yksi motivaatio jatkaa valitsemallani tiellä. Haluaisin töihin vielä joskus. Tupakkaperkele sulkee monia ovia.

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy kommentoidaksesi.