Joulukuussa 2020 lopettaneet

145791029

Viestejä yhteensä

  • Tervetuloa mukaan Bonita. Kiva kun joukkoon tulee uusia lopettajia. Päivä on mennyt yllättävän hyvin vaikkei nikotiinituotteet ole olleet käytössä. Tupakka pyörii mielessä mutta ei pahasti. Levottomuus on ehkä suurin oire tällä hetkellä mutta pystyn keskittymään lukemiseenkin ihan hyvin. Minkäänlaisia fyysisiä vieroitusoireita ei ole. Oireet on psyykkisiä. Halua tupakoida ennen kaikkea. Nukkumaan mennessä syön yhden niksa Purkan mutta siihen asti yritän pärjätä ilman.
    Lopetin tupakoinnin 4.2.2021 motto: parempi kuolla seisaaltaan kuin elää polvillaan tupakalle.
  • Hmm, koska tulit puhuneeksi kompuroivista kohtalotovereista, lopettaja 123, niin mainittakoon, että minä oon varmaan kompuroinnin kevät- ja kesäkisojen mestari vuosimallia 2020!
    Nyt en ihan vastikään ole enää sortunut, mutta viimeksi kun sorruin (elokuussa), en polttanut vain yhtä röökiä, vaan itse asiassa kaks päivää putkeen ja kaksin käsin (matkalla kavereiden kanssa).
    Kotiin tultua lopetin sitten kuin seinään.

    En ole halunnut näitä tapauksia kauheasti mainostaa, koska olen pelännyt että siinä voi samalla tulla antaneeksi kimmokkeen tai houkutuksen jollekin toiselle, joka sitten jatkaa polttamista entiseen malliin. Mutta toisaalta on huojentavaa muistaa ja muistuttaa, että näitä sattuu, eikä lopettaminen aina yksittäisiin sortumisiin kaadu. Niin: ei AINA, usein voi kaatuakin. Eli vaarallistahan se on.
    Itselleni sortumisista on lähinnä aiheutunut pientä takapakkia. Yleensä pari päivää on ollut vaikeampaa, tullut tupakka useammin mieleen, mutta sitten tilanne on normalisoitunut.
    En tosin suosittele kenellekään. Paljon helpompaa on, jos ei sorru. Se merkitsee pienempää kärsimystä.

  • Hei, Bonita ja tervetuloa mukaan. :)

    Juu, kyl täällä kompuroidaan. Nyt kotona ja itsestä sellainen niskalenkki, että... hiivatti? :)
    Ei vaan oikeasti lupasin lakata kompuroimasta kotiin päästyä ja täst se lähtee taas sujumaa. Asiaa toki auttaa se fakta että täs pitää ostella vielä työvaatteita ku entiset on käyneet pieniksi. :sweat_smile: Firma toki hankkii niitä myös muttei oo varmaa ehtivätkö saamaa ennen ku alotan.

    Pakko myöntää että stressasi ja ahdisti tulla kotii ja jäädä sitte vielä yksin mutta ei siinä sitte, hain paketit Postista ja paketoin pari lahjaa ja koht voisin purkaa kamat. Sit pitääki tiedustella puolisolta että käydäänkö ensin kaupoilla vai syödäänkö. Pääpointti on että selvisin Posti-reissusta ilman tupakka-askista ja samaa jatkan kauppareissuilla. Laastarin lätkäsen paikallee puol neljältä ihan siks että se vaihto on ajotettu niin että oon kotona sen aikaan.

    Vieroitusoireita ei toistaseks oo, ihan jatkuu normaalisti. Pieni nalkuttava ääni korkeintaan että kai sitä nyt vielä tämän päivän. Mutta ei on ei ja se on vissi! :) Tää tyyppi lopettaa nyt kompuroimiset ja tsemppaa muita. Joten tsemppiä. :heart:
  • Heippa kaikki joulukuulaiset! Juu, olen myös tässä lopetuksessa kompuroinut kerran. Olin tyttären kanssa naapurikaupungissa ostosreissulla (tuossa parin kuukauden savuttomuuden aikoihin) ja tuli pummattua häneltä kaksi tupakaa matkan aikana. Kurkkua kirveli, kun ekaa vedin, ja ei maistunu hyvältä. Toisen kuitenkin vielä poltin.
    Kotona huomasin sen päivän aikana tosi paljon rytmihäiriöitä, niistä olen kärsinyt vähän vaihdellen jo pitkään ja tutkittu on, että ei vaarallisia. Mutta huomasin sen retkahduksen jälkeen, että niitä tuli tosi paljon.
    No savuttomana jatkoin matkaa, ja vähän samasta syystä jättänyt mainostamatta, kuin SIKsak, että ei antaisi muille ideoita, että voi muutaman polttaa. Mulle kävi tuuri, että pystyin jatkamaan ihan normisti savuttomuutta, mutta olisi myös voinut mennä ihan toisinpäin, eli en suosittele, mutta inhimillistä se on, eikä siitä pidä itseä rankaista.
    Isot tsempit kaikille savuttomuuden poluilla. :smiley:

    16.8. 2020 klo 23.05 viimeinen tupakka

  • Moi kaikille ja menestystä lopettamiseen.

    Olen polttanut 42 vuotta, joten tarunhohtoista nuoruutta keuhkoihini en enää odota, mutta haluan silti pois orjuudesta. Tupakkaa, sikareita satunnaisesti ja piipputupakkaa, mitä vain.

    Parin viime vuoden aikana olen kokeillut kantilla ja päässyt kerran kahteen kuukauteen ja sen jälkeen toisen kerran enää yhdeksään päivään ja meinasin tulla vallan hulluksi. Laastari ei sovi, ja nikopurkka oli minulle yhtä tyhjän kanssa.

    Tänään on 15:s kuuripäivä (Champix) ja stumppasin puhelinappini mukaan 5 vuorokautta ja 35 minuuttia sitten.

    Puhelinappi on hauska, kun siitä näkee edistymisen, polttamattomien tupakoiden määrän jne. Valitettavasti laskuri myös toteaa, että olen menettänyt tilastollisesti kahdeksan vuotta elinajan odotteestani.

    Niin tai näin, jokainen päivä on mielekäs. Sitten laatua, ei enää määrää :smile:

    Lääkkeestä ei ole tullut minulle mitään vieroitusoireita, vaikka luin siitä kauhujuttuja. Olin jopa ensi päivinä varma siitä, että se ei varmaan sitten vaikuta minuun muutenkaan mitenkään. Tupakkakin oli maistuvinaan alkuun ihan kuin ennen. Silti siinä kymmenen päivän korvilla huomasin, että kun aski loppuu, voin jättää jo siihen, vaikka alkuun olin harkinnut lopettaa 14 päivän kohdalla. Heitin myös loput piippumassini roskiin.

    Kirjauduin tänne, jos vaikka ajoittaisesta tilanteen tarkistuksesta olisi jotain kannustinta vielä.

  • Tervetuloa, Ancient. :) Kätevä varmasti tuo nappi-systeemi. Tsemppiä paljon nyt jatkoo!


    Kotona ei oo hätää. Uskoisin että kyse on tutusta ympäristöstä ja siitä ku ei tarvi aatella kuka häiriintyy seinän takana mistäki. :) Lupasin jo ittelleni että huomenna tallustan pitemmän lenkin jos sää sallii ja perjantain omistan siivoukselle. Miltä mahtaa tuntua ku ei joka homman jälkeen tarvi juosta pihalle...

    Säästyneillä rahoilla ostin lipun Raskasta joulua-striimiin. Oltiin ennen koronaa kattomassa tyyppejä ja oli kyl mahtavaa. Nyt on turvallista ja hyvä kun tyypit tuovat keikan kotisohville.
    Edelleen ei oireita ja homma jatkuu normaalisti. Päivällä otin torkut ikävään fiilikseen ja sitten sainkin jo seuraa. :)

    Kannattaa oikeesti keksiä sitä tekemistä. Ulos lähtemine on aina hyvä vaihtoehto. Kuuntelee vaikka äänikirjaa tai musaa tai radioo tai podcastii tai mitä ikinä. Tai sit nauttii vaa luonnon äänistä. Sinne sohvalle ei kannata jäädä, sen oon oppinu kantapään kautta. Myös kaikenlainen käsillä tekemine on hyvä vaihtoehto, hyvä kirja mitä ei haluu laskee käsistä, hyvä sarja tai leffa, peli... Ihan mikä vaa ittellee toimii.

    Toki mä käytän laastareita mut jokaine tyylillää. :) Kunha saa niitä elinvuosia lisää ja välttyy sairauksilta, sehä tässä on pääpointti - kasvava terveys. Toki itteä kannustaa myös raha, pakko myöntää.

    Nyt hyvät illanjatkot kaikille ja öitä aikanaa. :heart: Taas alkaa yks päivä olla pulkas, jee!
  • Kiitos mustavihreä ja menestystä seuraavaan päivääsi!

  • Tsemppiä Ancient lopetukseen. Kiva kun olet tullut mukaan.
    Mulla käynnistyy nyt toinen päivä ilman minkäänlaisia nikotiini tuotteita. Sanotaan että ensimmäinen päivä on helpoin ja että toinen ja kolmas päivä on vaikeita. Enpä tiedä siitä. Heräsin jo 5.15 eikä silloin tehnyt yhtään mieli tupakkaa eikä nikotiinia. Nyt on hyvin lievät vieroitusoireet mutta ei mitään ylitsepääsemättömän vaikeaa. Uskon, että tämä tapa lopettaa ilman korvaushoitoa sopii itselleni ehkä parhaiten kun tavoitteenani on päästä nimenomaan siitä nikotiinista eroon ja vapautua sen koukusta.
    En muista milloin olisin yrittänyt päästä eroon tupakasta tällä tavalla luomuna eroon. Taisi olla vuonna 2004 kun lopetin tupakoinnin seinään ja olinkin sitten 5 vuotta polttamatta.

    Saa nyt nähdä millaiseksi tämä olo tästä vielä muuttuu mutta jos tällaisena pysyy niin olisi kyllä mahtavaa. Suhtaudun vieroitusoireisiini mielenkiinnolla ja olen ikäänkuin tutkimusmatkalla ja katson mitä kaikkea lopetus tuo tullessaan. Iloitsen näistä pienistä vieroitusoireista koska tiedän että keho puhdistuu kaiken aikaa.
    Tsemppiä kaikille tähän päivään. Saatan päivällä kirjoittaa vähän lisää kuinka on mennyt

    Lopetin tupakoinnin 4.2.2021 motto: parempi kuolla seisaaltaan kuin elää polvillaan tupakalle.
  • Kiitos ja hienoa Itkevä_Siili , päätit siksi, että haluat!

    Itse olin yöllä melkein kiroileva siili, sillä valvoin kahdesta aamuviiteen ja nyt vatsakin kummitteli oikein huolellisesti. Kuvaus vastaa yksi yhteen monien varenikliinihoidon aloittaneiden kokemuksia.

    Nukuin sitten vielä tunnin, kun sain asettumaan. Koska minulla on henkisesti vaativa työ, en oikein saisi valvoa. Pitää nyt katsoa pari päivää, miten tuon sietää. Jos siedän sen, tuen ilman muuta sillä vähintään ensimmäisen kuukauden. Selvästi se on ollut jo nyt osa minun ratkaisuani. Pääsin alkuun ja himo on vaiennut, tosin lääkkeen salpaamana. Jos kuitenkin tulee kohtuuttoman paha olla, jatkan ilman lääkettä.

    Koen lopettaneeni. En tiedä, mistä tuo syvä tunne tulee ja mihin perustuu, mutta sellaisen asian vain tietää.

  • Paljon onnea odeska neljästä kuukaudesta :) .

    Valtava määrä polttamattomia tupakoita :) .
  • MelisaMelisa Espoon etelärannikko
    editoi joulukuu 2020
    Paljon onnea odeska. 1/3 vuotta on mahtava saavutus, joka ennustaa hyvää.
    Edit. Täytyy vielä mennä odeskankin poteroon
    ..
    40 vuotta savuttamista ja sitten lopetus 18.8.2005. Motto: Ei koskaan henkostakaan.

  • Hieno juttu Odeska. Olet päässyt pitkälle. Onnea siitä. :)
    Minulla on ollut yllättävän helppo päivä vaikka en ole käyttänyt nikotiinia ollenkaan. Mietin, että onkohan se huominen se haastava ja vaikea päivä.
    Lopetus kylmiltään ei tähän mennessä ole ollut millään tavalla vaikeaa. Kai sitä on aikaisemmin jotenkin ajatellut ettei lopettamisesta tule mitään ilman korvaushoitotuotteita.
    Vieroitusoireethan on tietysti jokaisella erilaiset ja osa pääsee helpommalla kuin toiset. Jos olisin tajunnut että tämä voi olla näin kivutonta niin olisin kokeillut jo ajat sitten. Rohkeus on vain puuttunut.

    Tsemppiä kaikille lopetukseen.

    Lopetin tupakoinnin 4.2.2021 motto: parempi kuolla seisaaltaan kuin elää polvillaan tupakalle.
  • Mukana ollaan.
    Motivaatiota tarvitsen aina tähän yritykseen. Oon muuttamassa uuteen rivariasuntoon koirien kanssa. Sisällä en oo koskaan polttanut ja ois kiva alkaa puhtaalta pöydältä uudessa kämpässä. Ei tarttis juosta terassilla röökillä. Uusi miljöö, ei vanhaa röökipaikkaa. Toisaalta mä stressaan sitä muuttopäivää, varmaan tulee röökitauko mieleen välillä.
    Tsemppiä Teille kaikille ja mulle kans!

  • Kiitos, Ancient. :) Toivottavast säkin alat pian nukkua paremmi.

    odeskalle onnea kuluneesta ajasta, mahtavaa!

    Bonitalla tsemppiä ja onnea uuteen kotiin.


    Siis mä en enää tajuu. Sitä sanotaa että tupakoinni lopetus nostaa painoa vähintää 5 kg ensimmäiste kuukausien aikana. No, mulla näin ei oo vaa nytki paino pudonnu kaks kiloo. :open_mouth: Oon toki iloinen ja helpottunu sillä tuli juotua limpparia ja syötyä suklaata lohduksi kuntsarilla mut... nii. :’D Hämmentää paljo.

    Jätin tosiaa kompuroinnit taakse eile päästyäni kotii (kute lupasin ittelleni ja muille) ja ny tässä on menny iha mukavasti. Ei tee mieli, ei ahista, ei masenna. Mietin vaa keinoja päästä mahollisista himoista yli. Nytki aattelin neuloa äidille joululahjaks sukkia, sitte vois vähä siivoilla ja lähtee lenkille jos aikaa on ennen ku pitää ruokaa laittaa. :) Sain myös kuulla ettei mua meinaa enää tunnistaa laihtumisen takia ja Instassa sanottii että oon iloisempi, pirteämpi ja mulla on parempi asenne. Täst on hyvä jatkaa siis.

    Tsemppii tähänki päivään kaikille!
  • Kiitos kaikille onnitteluista. Onpa mahtava fiilis! Hei kutominen on tosi hyvä askare. Kudoin sukkia varmaan 15 paria lopetuksen aikana. Nyt on tahti hiipunut, mutta savuttomuus sujuu silti hyvin. Tsemppiä ihan kaikille teille! Te onnistutte kyllä. Ja ihan vinkkinä, jos mahdollista, niin pistäkää säästyneitä rahoja kirjekuoreen kotiin, niin näkee konkreettisesti sen säästyneen rahan. Aika motivaattori.

    16.8. 2020 klo 23.05 viimeinen tupakka

  • Onhan tuo neljä kuukautta hieno juttu. Älä anna meidän saada sinua kiinni. Pidetään välimatka samana! :)

    Tänään oli valvomisesta huolimatta ok päivä. Silmäpussit ovat kyllä juhlavat.

  • Kyllä Ancient, aion pitää välimatkan, hienosti teillä kaikilla menee, mutta kiinni ette valitettavasti saa :smiley:

    16.8. 2020 klo 23.05 viimeinen tupakka

  • Ancient moikka!

    Ai että kirraa hermoja! Meillä taitaapi olla ero ukon kans edessä täällä kotopuolessa.. hirviä väsy molemmilla ainaseen tappeluun eikä haluja enää selvittää :'(
    En oo polttanu!!! Prkl!! Mutta jos ois käsillä ollut aski niin tänään oisin vetäny.

    Champixia 4viikkoa noin takana. Se taitaa tehdä mulle hirveen väsymyksen päiväsaikaan, oon nyt pienentäny päiväannoksen, jospa ois parempi.
    Tsemppiä!!
  • Onpa ikävä kuulla että parisuhde tuottaa ongelmia ja pahaa oloa HIludiulle. Ja nyt vielä tupakoinnin lopetus yhtä aikaa päällää. Se on kova paikka vaan ei tekemätön. Tsemppiä HIludiulle ja voimia.
    Mulla on nyt käynnistynyt kolmas päivä ilman nikotiinia ja olo on ihan hyvä. Herätessä teki mieli vähän tupakkaa mutta se meni ohi. Nyt kun kirjauduin tänne stumppiin niin rupesi vähän tekemään mieli mutta on hyvin mieto mieliteko. Kolmannen päivän sanotaan olevan vaikein seinään lopettaessa. Saa nyt nähdä pitääkö paikkansa. Kaksi kulunutta päivää on olleet yllättävän iisejä. Kai se sitten tänään vetää kölin alta jos on vetääkseen.

    Illalla en ottanut nikotiinia kun rupesin nukkumaan. Nukahtaminen oli vähän hitaampaa sen johdosta mutta en joutunut varsinaisesti pyörimään sängyssä. Uni riitti vähän vaille viiteen aamulla. Menin siis jo kello 21 nukkumaan kun olen illan torkku ja aamun virkku. Heräsin lieviin nikkiksiin mutta ne meni ohi kun join aamukahvin.

    Lopetin tupakoinnin 4.2.2021 motto: parempi kuolla seisaaltaan kuin elää polvillaan tupakalle.
  • editoi joulukuu 2020

    Kaikkea parasta Hiludiu!

    Kuohuvat tunteet altistavat. Olenpa minäkin mennyt pihalle joskus kiskaisemaan tupakan jos parikin sanailun jälkeen. En kestänyt motkotuksia aikanaan yhtään, mutta kun on tullut numeroita mittariin, kulmat ovat vähän pyöristyneet ja meillä on ainakin vähän leppoisampaa.

    Tämä on vähän sivupolku, mutta liittyy tupakkaan sikäli, että joissakin olosuhteissa voi olla vaikea toipua addiktiosta, jos käämi palaa koko ajan mitättömistä.

    Luulisin, ettei kannata hajottaa voimiaan eli "löisin viholliseni" erillistaisteluissa niin, että kaikki voimani olisi kulloiseenkin asiaan. Siksi tappeleminen pitää lopettaa yksipuolisesti vaikka määräajaksi. Ei julistamalla vaan yksinkertaisesti ignooraamalla koko juttu. Ylpeys hetkeksi pois.

    Oli minulla joku tekniikkakin, Tein itse jonkinlaisen rauhan niiden piirteiden kanssa, jotka kumppanissa ärsyttävät ja keskityn toistaiseksi omiini. Riita meillä oli ja on aina hyödytön väittely, jonka molemmat pyrkivät voittamaan mutta voittajaa ei koskaan ole tarjolla. Minun pitää siivota se oma kadunpuoli. Toinen siivoaa omansa tai jättää siivoamatta. Se on täysin hänen asiansa. Yritän luopua oikeassa olemisen pakkomielteestä joka ikisessä arjen lillukanvarressa. Vaikeaa se on, etenkin kun toinen on tietysti väärässä ja minä aina tietysti oikeassa. B)

    Kun laitan omat asiat siinäkin suhteessa kuntoon ja jätän toiselle oman vastuunsa enkä osoita hänelle hänen virheitään, kitka vähenee pikkuhiljaa. Itsehän olen hänet valinnut kaikkine piirteineen, mutta enpä silloin 26 vuotta sitten intohimoissani tainnut niitä aina olla näkevinäni.

    Oli minulla joskus vuosia sitten jopa houkutus selittää itselleni, että tupakoin vielä, koska hän on sellainen kuin on. Sitten oli pakko ymmärtää, että juuri niin addiktio pistää ajattelemaan. Ymmärsin sen kyllä jo silloin. Kerran yritin olla päivän ilman ja taisinpa tekaista itse sanailun mitättömästä päästäkseni tupakoimaan. Joudun aika paljon itsekritiikkiä harjoittamaan, kun en ole itse helpoimmasta päästä, jos ei hänkään.

    Tämä on siis vain ehdotus lyhyellä tähtäimellä. Jos pitkällä aikavälillä ei tule mitään positiivista, ei kannata retuuttaa.

  • Hiludiu: Voimia sulle. :heart: Hienoa ettet oo kuitenkaa sortunu tupakkaan.


    Täällä pieni tupakanhimo kans nyt ja jostai oon saanu myös yskän. Muita korona-oireita ei oo joten en vielä oo testiin juoksemas. Ehkä tää on sitä keuhkojen puhdistumista vihdoi ja viimei.

    Tänää olisi taas yksi uus haaste ilman tupakkaa edessä kun tartun imuriin ja moppiin. :lol: No, luulis tuon siivouksen sujuvan nopeemmin kun ei tartte siellä pihalla ravata. Lisäksi leivon nii saadaa hyvät tuoksut kotii. :)

    Ei mul muuta kai. Tupakkaa tosiaa tekis mieli mut en oo lähössä huoltikselle.
  • Ancient Kiitos tuhannesti viestistä. Luin kolme kertaa viestisi ja ne sanat ovat juuri sitä mitä nyt tarvitsen. Osui ja upposi naulankantaan. Kiitos viisaista sanoistasi :)
  • Kolmas päivä nikotiinia ja tupakkaa on mennyt tähän asti yllättävän kivuttomasti. Odotin suurempaa taistelua. Jostain luin että kolmas päivä on vaikein. Toivotaan että niin on. Aamu meni pitkälti vieroitusoireita tutkien. Tupakkaa teki kovasti yhdessä vaiheessa mieli mutta se meni ohi. Huomasin jo eilen että itselläni kahvi jostain syystä vähentää vieroitusoireita. Melko outoa kun yleensä silloin kun poltin niin kävin tupakalla aina kahvin jälkeen. Outoa että se joka ennen aiheutti tupakointia toimii nyt päinvastoin ja helpottaa oireita. Tätä kirjoittaessa on kello 13.15 noin suurinpiirtein tasan ja vieroitusoireita oli viimeksi kymmenen jälkeen aamupäivällä. Toivottavasti loppupäivä menee yhtä kivuttomasti. Olisinpa ennen tajunnut kuinka paljon helpompaa itselleni lopetus onkaan ilman nikotiinia.

    Lopetin tupakoinnin 4.2.2021 motto: parempi kuolla seisaaltaan kuin elää polvillaan tupakalle.
  • Viisaita sanoja Ancientilta tosiaan, ja hyviä huomioita! Todella tutulta kuulostaa se, että tekaisee sanaharkan, jotta saisi tekosyyn polttaa. Riippuvuus on kiero vastustaja, mutta kun sen oikut tiedostaa, taistelua jaksaa paremmin. Tsempit kaikille!

  • editoi joulukuu 2020
    Mullakin tuo kahvi jotenki rauhoittaa vieroitusoireita. Kai se on sitä ku on myös kofeiini-addikti niin tekee hyvää ruokkia edes yhtä addiktiota.

    Tänään taas ollu sellainen päivä että oksat pois. Stressitaso on iha huipussaa ja ootan vaan iltaa. Sukkaa pukkaa kovaa vauhtia ja siivoaminen väistyi, onha täs aattoon vielä jokunen päivä. Stressin takii myös ei ihan menny tämä päivä ilman tupakkaa mut nyt ne oottaa tuolla sitä hetkee että pistän askin Postiin. (peukku tähä)

    Täst lähtien lakkaan ettimästä syytä polttaa vaan käyn itteni kanssa yksinpuhelun: ”miks haluat polttaa, miltä nyt tuntuu, auttaisiko jokin kiva tekeminen ja Jenkki”. Koska voin sanoo että vaikka tuntuu siltä että tupakka rauhoittaa ja lievittää stressii tai muita tunteita, mitkä koemme ikävinä niin näin ei oo, vaikutus on itteasias päinvastaine. Tupakka myös nopeuttaa aineenvaihduntaa ja sykettä minkä takii moni lihoo lopetettuaan, koska se aineenvaihdunta hidastuu. Myös mässy alkaa maistuu parantuneen makuaistin myötä usein.
    Lisäks nikotiini ei oo se pahin myrkky tupakassa. Nikotiini sattuu vaan olemaan se aine mikä aiheuttaa addiktion. Semmottii, ugh, olen puhunu.


    Mut diih, kai tää tyyppi jatkaa neulomistaan. Ehkä puoliso puristaa tästä pallosta stressin ulos. :heart: Tupakka myös lisää stressiä koska jo alitajunta käy pohtimaan terveyshaittoja ja rahan menoo. Näin ainaki mul. Oon vaan iloisempi ja pirteempi ilman tuota asiaa suupielessä. Ja tiedättekö että tikkarit maistuu sata kertaa paremmalle kuin tupakka?

    Tsemppii tähän päivään itte kulleki. Mä meen filosoimaan muualle. :lol:

    PS. Laskuria muokattu omatunnon takii. Jatkellaa tästä.
  • Kahvista en ihan heti luovu. Ostin erilaisia tummapaahtoisia papuja erikoisliikkeestä ja jauhan vähän niin kuin palkinnoksi paremmat joulukahvit. Enhän syömistäkään voi väistää, vaikka sen jälkeen vanha tupakointitapa saattaa pyyhkäistä takaraivoa. Sen sijaan vältän tupakoivia kavereita vähän aikaa. En nyt ketään torju, mutta en hakeudukaan.

    Minulla on hyvät fiilikset. Olen suunnitellut tätä jo liki kolmen vuoden ajan, ja nyt kun homma viimeinkin alkaa kunnolla rullata, usko vahvistuu.

    Tätä alkuun pääsemistä epäilin eniten. Se onnistui. Toinen koetus tulee paljon myöhemmin. Tiedän kokemuksesta, mihin voin aikanaan rämähtää, ja olen suunnitellut tilanteen varalta uutta asennetta.

    Minulla oli kerran jo hyvän alun (kaksi kuukautta kesällä 2018) saatuani harhaluulo, että voin uteliaisuuttani polttaa yhden tupakan kokeillakseni, miltä se maistuu ja jatkaa muitta mutkitta sitten taas ilman. Opin siitä, mitä on olla täysverinen nikotinisti. Pää huusi samantien että on tässä odotettu savua ja hain lisää, ja se repesi samantien.

    Niinpä en enää niinkään taistele noin ylivoimaista vastustajaa vastaan, vaan yksinkertaisesti luovun siitä; ennemminkin hellitän sen pois kuin hampaat irvessä käyn epätasaista taistelua addiktiota vastaan.

    Tietenkin niitä aaltoja tulee muistista (aamu, ilta, ruokailu + tunnetilanteet), mutta loppujen lopuksi himo ei alkupäivinäkään yleensä kestä kuin viisi minuuttia. Kun sen kestää, se menee ohi. Ne harvenevat ja varmaan josssain muutaman viikon paikkeilla alkavat kadota. Sitten täytyy alkaa syventää tätä hommaa vakaumukseksi tupakoimattomaan elämään.

    Kovasti joudumme miettimään taktiikkaa, mutta aivot ovat ovelia huijaamaan, kun ne jotain tarvitsevat. Pakko olla vähän hereillä alkuun.

  • Ancient puhuu ihan totta ettei tupakalle voi antaa yhtään siimaa kun siitä kerran pääsee eroon. Yksi tupakka on päättänyt monen lopetuksen. Tupakan himoja tulee ja menee ja niihin ei kannata liiaksi kiinnittää huomiota.
    Minulla käynnistyi neljäs päivä ilman nikotiinia ja tupakkaa. Heräsin jostain ihmeen syystä jo ennen kahta täysin pirteänä. Kerkäsin nukkua vähän vajaa 5h. Varmaan johtuu tuosta nikotiinin puutteesta. Päivällä pitää nukkua päiväunet.
    Hyvä puoli on se ettei ole minkäänlaisia nikkiksiä. Olen lukenut että kolme ensimmäistä päivää on hankalimmat ja sitten helpottaa. Se pitää ilmeisesti paikkansa. Tupakkaa ja nikotiinia ei tee mieli yhtään.
    Tänään on riskinpaikka kun kaksoisveli tulee käymään. Hän ja hänen avovaimonsa polttaa tupakkaa ja on vaarana että pummaan yhden tupakan. Pitää pysyä lujana. En halua herättää nikotiinin pirua polttamalla edes sitä yhtäkään. Uskoisin handlaavani asian vaikkakin tiedän että nikkikset nostaa päätään kun tupakat on niin lähellä mutta korvaushoitotuotteita en mielelläni ota. Nekin herättää niksapirun ja sen pitää uinua kaikessa rauhassa.
    Tsemppiä kaikille lauantaihin

    Lopetin tupakoinnin 4.2.2021 motto: parempi kuolla seisaaltaan kuin elää polvillaan tupakalle.
  • editoi joulukuu 2020
    Huomenta Siili! Ei nukuta täälläkään.

    Kun et kuitenkaan tee lopettamisesta mitään numeroa kaksoisveljellesi, vaan olet yksinkertaisesti ilman lukitsematta tupakkaan millään tavalla mieltäsi, se varmaan menee hyvin.

    Juttua voi vahvistaa se, että jossain syvällä sisimmässäni tiedät, että esimerkkisi kautta annat signaalin, joka voi kääntyä myös toisten hyödyksi. Kun kuitenkin hyväksyt toisten tavat ja toiset sellaisenaan, sen paremmin se vaikuttaa pitkällä aikavälillä.
  • Voi näitä aamuja. Ovat kyllä pahimmipia koko vuorokaudessa. Kahvikuppi ja aamurööki. Mutta tiedän, että sekin helpottaa vähitellen. Päivät ja illat menevät ihan loistavasti. Koirien kanssa lenkkeilyä, telkkaria ja pitäis pakatakin.
    Voimia viikonloppuun kaikille!

  • Täällähän on hyvällä mallilla, hyvä me kaikki!
    Nyt on kiireinen viikko ohi, en oo montaa kertaa ehtiny tupakkaa miettimään edes. Heti kyllä mieleen tulee kun kotiin pääsee sohvalle lojumaan, pitää kai alkaa tekemään joulujärjestelyjä ja keksiä jotain kiirettä nyt itselle.
    Pari nikotiinityynyä on mennyt päivässä, ne tuntuu olevan aika tehokkaita mulle.
Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy kommentoidaksesi.