Pieni viesti harkitsijoille

Aloitin tupakanpolton lopetuksen muistaakseni 2016 siitä lähtien yritin lopettaa vähintään pari kertaa vuodessa ja lopettaminen oli mielessä joka ikinen kerta kun sytytin tupakan. Lopettamisen halu ei jättänyt rauhaan. Nyt on vuosi 2021 ja lopetin elokuussa. Lopettaminen kesti minulla noin viisi vuotta.
Joten viestini on ettei pidä luovuttaa jos et heti onnistu lopettamaan. Joillekin lopettaminen on helpompaa kuin toisille mutta taitaa harvassa olla ne, joilla ei taustalla olisi pidempi aikainen halu ja harkinta.
Tupakka vie keskittymiskyvyn ja on aikamoinen aikarosvo. Eikä tupakointi ole edes halpaa.
Jos et vielä polta askillista tai enemmän niin älä tuudittaudu ajatukseen että tupakointi ei ole sinulle sen suurempi ongelma. Tupakointi on lähes poikkeuksetta ongelma ja määrät kasvavat hiljalleen.
Mullakin meni alussa alle askillinen päivässä mutta loppuaikoina jo 30 sätkää päivässä. Vuorokaudessa vielä enemmän.
Lopettaminen ottaa aikansa. Pääasia on ettei luovuta. Keinoja lopettamiseen on. Niistä pitää vain löytää itselleen sopivin.

Tsemppiä

"Mielummin pienesti niksaa kuin reilusti sätkää." Lopetin 3.8.2021

Viestejä yhteensä

  • Tuossa kun puolisoni koettaa päästä eroon tableteista, niin hän kysyy minulta aina välillä mitä pitäisi tehdä. Sanon yleensä jotain vastaavaa, että kun vähän aikaa kärsit, niin sitten ei tarvitse enää jatkossa kärsiä ollenkaan. Eli jonkin verran on välttämätöntä sietää vierotusoireita, ovat ne sitten henkisiä tai fyysisiä, tai kumpaakin. Niitä vain ei pääse pakoon, ja niitä pelkäävä ei sitten koskaan pääse prosessiaan aloittamaankaan. Peli on lopulta aika raakaa, niin se vain menee.

    Mutta sanotaan vielä, että itselle ei tableteista tullut kummempia oireita, mutta tupakka kyllä sai riehumaan ja huutamaan ja tiuskimaan. Silloin meidän suhteessa oli roolit toisinpäin :smile:

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy kommentoidaksesi.