Synkkää on, saatana.
Yhdeksäs kuukausi ilman nikotiinia menossa. Tupakka pyörii koko ajan voimakkaammin mielessä. Tänään ei ole himo hellittänyt sekunniksikaan. Parin viikon ajan olen nukkunut todella huonosti, ei saa unta kun tekee mieli röökiä. Päivät koostuvat pelkästä vitutuksesta, tuntuu että mikään ei enää koskaan tuota iloa, harmaata paskaa on kaikki. Olisin jo aloittanut uudestaan monta kertaa ellen olisi tuskaisen tietoinen siitä että jonkin aikaa poltettuani alkaisi vitutus siitä kun pitää taas lopettaa. Mikä helvetti mussa on vikana?
Voimat on ihan loppu. Kaikki tieto mikä saatavilla on, on luettu, kaikki tahdonvoima käytetty, kaikki rukoukset rukoiltu. Ei vaan helpota. Tätä tämä on nyt ollut semmosen 2 kk. En ole masentunut, olen vaan vittuuntunut, turhautunut ja väsynyt.
Jos kellään on yhtään helpompaa, niin nauttikaa siitä.
KK
Voimat on ihan loppu. Kaikki tieto mikä saatavilla on, on luettu, kaikki tahdonvoima käytetty, kaikki rukoukset rukoiltu. Ei vaan helpota. Tätä tämä on nyt ollut semmosen 2 kk. En ole masentunut, olen vaan vittuuntunut, turhautunut ja väsynyt.
Jos kellään on yhtään helpompaa, niin nauttikaa siitä.
KK
Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy kommentoidaksesi.
Viestejä yhteensä
Mulla vasta 2kk ilman, eikä mitään ongelmaa. Äh, toi nyt ei taida auttaa sua...
Kokeile vaikka aloittaa joku uus harrastus tai jotain...kai sä nyt jotain oot aina halunnu silleen "vielä joskus mä kyllä"-tyyppisesti?!?
Tai sitten vaan kärsit sitkeesti.
Tähän tarkennan vielä KK, että eka vuoteni oli vaikeaa aika ajoin, vielä sen jälkeenkin on kävässy mielessä. Mutta kuten aiemmin mainitsin, nyt ollut esim tämän koko päivän mielessä. En kuitenkaan viittis ees ajatella kokeilla - koska se ois mulla varma paluu entiseen röyhyttelyyn.
Oiskohan planeettojen toisiinsa nähden vaikuttavat aksenttit tai apsintit :shock:
Mä en edes haaveile "yhdestä" tupakasta, vaan perusteellisesta paluusta siihen entiseen aski päivässä-meininkiin! Siis, olo on sitä luokkaa että polttaessa vitutti oikeesti vähemmän, vaikka oon aika kova pelkäämään sairauksia ym.
Ei tiedä miten päin olis. Kaikkein karmein olo tulee näköjään tästä kun haluaa ja ei halua polttaa, yhtä kovaa.
Meissähän ei KK mitää vikaa puutu
Noh,,, summasumarum mulla on toistaiseksi tämän vajaa 8kk:n aikana ollu enempi hyviä kuin huonoja päiviä ja sehän on jo loistavaa
Tsemppiä Kaakolle ihan hirveesti ja pysy ny vaan mun eellä!!
Mieheni ei ole kiinnostunut lopetusyrityksestäni yhtään: ei pätkääkään. Ei edes usko et tämä voisi onnistua. En kyllä kohta usko itsekään. Raivo alkaa muuttua jo itkuksi ;(
Marwell näytä sille miehellesi, että pystyt lopettamaan.
Selkeesti mulla on väärä asenne koko hommaan. Allencarrini lukeneena nääs uskon että teen itse tään vaikeaksi itselleni, kaipaamalla tupakkaa, jolloin tupakka nousee mielikuvissa arvokkaammaksi koko ajan. Ja olen tuskallisen tietoinen myös siitä. Mutta kun en muuhunkaan pysty.
En vaan saa sitä "oivallusta" joka auttaisi muuttamaan hammasta-purren-kivirekeä-vedän-ylämäkeen-perrrrkele -asenteeni iloisen huolettomaksi hiphei-olen-vihdoinkin-vapaa-ja-tasapainoinen-lopettaja-ja-tuoksun-mansikalle- asenteeksi.
*puhläähvttu*
:shock:
KK
Joka tapauksessa olet siinä oikeassa että aloittaminen se vasta ketuttaiskin, ei osaa edes ajatella kuinka paljon. Myös mulla on suvussa ja tuttavapiirissä kuollut ihmisiä keuhkosairauksiin ja itselläni nyt ongelmia, tämä siis on faktaa että tupakka tappaa pitkässä juoksussa, pidetään huoli että me ei olla sen uhreja!
*napsauttaa ketjun kirjamerkkeihin*
nimim. toinen Carristi
Ja siitä Carrista vielä; se filosofia toimii tavallaan tätä mun tilannetta vastaan nyt, kun siellä puhutaan siitä "kaikkein säälittävimmästä lopettajasta" joka "kaipaa koko ajan savuketta"... se olen minä.
Eli takaraivossa jyskyttää koko ajan ajatus kuinka turhaa tää sinnittely on, kun asenne on väärä. En tiijä saatana. Olen oikeesti nytki ihan kahden vaiheilla. Enkä saa kelaa pois päästä. Pitäisköhän lähtee tonne takapihalle pakkaseen vaikka jäädyttämään kieli kiinni mattotelineeseen?
Tuo on kiusallinen kysymys, koska se on sama kysymys jota päädyn kysymään itseltäni myös. Jonkinlaista tunne-elämän inventaariota olen savuttomina kuukausina(kin) tehny, mutta tää on pirullinen kierre; silloin kun ajatus jumittaa tupakassa, ei jaksa muuta miettiä, ja sitten kun on helpompaa, tuntuu ettei tarvitse.
Melkein toivois että olis joku "selkeä" syy muualla elämässä jonka vois osoittaa tän syöksykierteen aiheuttajaksi, mutta sellaista ei oo, kaikki muu on periaatteessa mallillaan. Joka taas tarkoittanee sitä että syy on sen verran syvällä päivätajunnan alla että töitä pitäis asian kanssa tehdä paljon. Eli tupakointi oli vain oire jostain solmusta sisuksissa.. mahdollisesti näin. Mutta mikä onkaan opittu tapa ongelmatilanteessa, tai kun asia vaati pohtimaan syventymistä? No savut, saatana!
*arghprklvttu*
3-viikkoa Intiassa 8) 8) 8)..ja tupakka rahoilla maksettiin
Mies tietysti "jäi" vähän velkaa,mut annetaan velka anteeksi,kun lopetti kuitenkin tupakoinnin :P :P :P.Kyllä sen huomaa,että valosta on hyötyä ja saatu energiaa ja nyt kun se täälläkin päin näyttäytyy
Rankkaa nyt on miehellä, pääsen hyvin tuohon fiilikseesi mukaan, ei varmaan naurata, silti en jaksa uskoa että tupakka siihen auttais, ei naurattais sekään sitten, ei yhtään. 'Kovasti olet asiaa pohtinut ja selvästi jo aika pitkään, onko se nyt sun vaan mentävä näin kovan kautta vai mikä hitsi tuossa voi olla. Joillekkinhan on kuulemma koko eka vuosi tosi rankkaa, joillekkin se tulee noina muutaman kuukauden aaltoina jolloin on muutamana päivänä rankkaa ja sitten taas helpompaa.
Varmaan olet kuitenkin sitä mieltä että haluat olla savuton muutenhan et olis tätä hommaa edes aloittanut, jotenkin sun olis nyt saatava ajatus käätymään oikein päin eli niin että muut ei tosiaankaan SAA polttaa vaan JOUTUVAT polttamaan koska eivät pysty lopettamaan. Jotenkin nyt koet joutuneesi luopumaan, ethän sinä hitsi ole luopunut muuta kuin myrkystä, sinun terveytesi vihollisesta ja saanut varmasti tilalle jotain vai olenko väärässä?
Mulla ainakin on tosi paljon parempi vointi, ei ole enää huonoa oloa aamulla tai illalla, ei paskan maku suussa heti aamusta ja parasta on ne hitaat heräämiset kun ei ole kiire röökille! Myös se morkkis joka tuli jokaisen tupakan jälkeen on poissa ja olen tosi tosi tyytyväinen itseeni, niin pitäis sinunkin olla KK, olet ihan mielettömän sitkeä tapaus!
Hirmusesti tsemppiä sinne, olen varma että noin paljon ajattelevana ihmisenä selätät tämänkin esteen ja uskon että kun sen teet niin olet lopullisesti vapaa tuosta kaikesta ja tosi onnellinen kaveri!
Sekä tupakointi että tupakoimattomuus tuntuvat nyt yhtä huonoilta vaihtoehdoilta, joten tällä hetkellä mennään (jälleen kerran) tunti-kerrallaan-modessa. Olen sellainen sitkeähkönahkainen, hieman optimistisuuteen kallistuva realisti, joten roikun vielä viimeisessä tahdonvoimanriekaleessa sillä ajatuksella, että jospa tämä nyt olis se viimeinen tämän kaliiperin taisto.
Last cigarette.......... 29. huhtikuuta 2007 0.10.00 GMT+03:00
SMOBER...................0y 8m 5d 23h 44m 19s
Cigarettes not smoked... 6275.7696
Amount saved............ 1255.15
Life reclaimed (days)... 21.7909
*pyyhkii hikeä, siemaisee dexalia ja vaihtaa hammassuojan*
*GONG* :x
Arvelen myös, että sulle on nyt jäänyt väärä kela päälle.
Itse olen myös viime öinä pyöritellyt lopettamisen syitä mielessäni. Realistisesti (ainakin mielestäni) löysin tupakoinnista muutamia hyviäkin juttuja mutta enemmän kuitenkin huonoja ja kun ei voi valita vain niitä hyviä ja skipata huonoja niin valinta on selvä. Näillä mennään :twisted: :twisted:
Yritä jaksaa! :thumbup:
*GONG* ONNEA!!!! Tämäkin erä voitettu JEEEE!!!!
Tsemppiä Kaako
KK
Kyllä on muaki viduddannu, paljo pahemmin ku sua
Siltä ainakin omasta mielestä tuntuu, että itellä on kaikkein pahimmat viilikset.
Eihä sillä välii kellä pahimmat, mutta ohi ne menee joka tapauksessa.
Nyt on vaa reseptoreiden uudenvuoden kemut, hiukan jäljessä vaan, mutta ens viikolla heti maanantaina on paljo helpompi olo :-)
Juups, mään nukkuuu.....
Hienosti män kk taas tämäkin päivä, kyllä se p*rkele sut rauhaan vielä jättää.
Taitaa olla niin että 20 vuoden tupakointi on jättänyt jälkensä aivojen palkitsemis- ja mielihyväjärjestelmään sillä seurauksella että ns. luonnolliset tunteet on opittu tasoittelemaan nikotiinin avulla. Suomeksi siis jotenkin niin että kun päähän (a) tulee jokin tunne (b), olipa se sitten positiivinen tahi negatiivinen, niin tupakka (c) heilahtaa automaattisesti huulille (d) jolloin (a) täyttyy nikotiinilla ja (b) tasoittuu. Nyt kun (c) on poissa pelistä, (b):n kohdatessa (a):n (d) hamuilevat ilmaa ja havaitsevat poikkeaman totutusta kaavasta. Tällöin (b) ei tasoitukaan odotetulla tavalla vaan (a) joutuu käsittelemään koko valloilleen ryöstäytynyttä (b):tä josta seuraa oikosulku Kaukossa (x), oireina vitutus (z) ja kumma olo (ö).
*nohuhhuhprkl*