Oikeus savuttomaan arkeen?
Haluaisin kuulla kokemuksia ja saada mielipiteitä aiheesta "puolison/kumppanin/perheenjäsenen tupakointi ". Vähän taustaa: Olen entinen tupakoitsija, ollut pitkiäkin jaksoja välillä polttamatta, 5 v, 2 v ym... ja aina sortunut uudelleen.
Aikaisempina lopettamiskertoinani olen yrittänyt kovasti olla kiltti entinen tupakoitsija (koska me entiset olemme kuulemma pahimpia nalkuttajia ja saarnaajia), enkä juurikaan kommentoinut kumppanin savutteluun.
Viimekesänä TAAS sorruin kolmen vuoden tauon jälkeen. Ollaan purjehtimassa, mökillä, lomamatkalla tms ja kumppani tietenkin nauttii olostaan polttamalla vielä normaalia arkeakin enemmän... ja minä sorruin mukaan. En syytä tästä häntä - oma vika se aloittaminen on- , totean vain että kerran nikotinisti, aina nikotinisti!
Lopetimme molemmat talven alkaessa savuttelun. Ei ollut mitään kimppapäätöstä, en usko sellaisiin, vaan kumpikin teki itsenäisen päätöksensä. Minulla on pitänyt, mutta mieheni sortui uudelleen.
Jotenkin minulla nyt niksahti: en halua kertakaikkiaan enää sitä savua ja hajua nenääni. Tein ehdottoman selväksi, että kun olen onnistunut lopettamaan , minulla on oikeus savuttomaan elämään. Sanoin, että polttakoot jos polttaa, mutta en halua olla passiivinen tupakoitsia ja joutua kärsimään hänen savuistaan.
Tästä on nyt tullut meidän parisuhteelle kestämätön asia - olen juuri se hirviö "entinen tupakoitsija" joka terrorisoi toisen nautinnot piloille. MIten voimme enää purjehtia, kun hän ei voi poltella siinä vieressä savukettaan. Miten käy iltaistuskelu terassilla kun savu jää leijumaan siihen - istuuko hän siinä yksin vai minä. Minä sorran ja alistan hänet nyt surkeaan asemaan...
Tuntuu niin hullulta kokea voimakasta syyllisyyttä tästä - olen se huono ihminen koska haluan olla ilman tupakansavua. Tähän on oikeus monilla työntekijöillä mutta olisipa kiva saada tämä oikeus perheenjäsenillekin.
Olen ihan toivoton
Aikaisempina lopettamiskertoinani olen yrittänyt kovasti olla kiltti entinen tupakoitsija (koska me entiset olemme kuulemma pahimpia nalkuttajia ja saarnaajia), enkä juurikaan kommentoinut kumppanin savutteluun.
Viimekesänä TAAS sorruin kolmen vuoden tauon jälkeen. Ollaan purjehtimassa, mökillä, lomamatkalla tms ja kumppani tietenkin nauttii olostaan polttamalla vielä normaalia arkeakin enemmän... ja minä sorruin mukaan. En syytä tästä häntä - oma vika se aloittaminen on- , totean vain että kerran nikotinisti, aina nikotinisti!
Lopetimme molemmat talven alkaessa savuttelun. Ei ollut mitään kimppapäätöstä, en usko sellaisiin, vaan kumpikin teki itsenäisen päätöksensä. Minulla on pitänyt, mutta mieheni sortui uudelleen.
Jotenkin minulla nyt niksahti: en halua kertakaikkiaan enää sitä savua ja hajua nenääni. Tein ehdottoman selväksi, että kun olen onnistunut lopettamaan , minulla on oikeus savuttomaan elämään. Sanoin, että polttakoot jos polttaa, mutta en halua olla passiivinen tupakoitsia ja joutua kärsimään hänen savuistaan.
Tästä on nyt tullut meidän parisuhteelle kestämätön asia - olen juuri se hirviö "entinen tupakoitsija" joka terrorisoi toisen nautinnot piloille. MIten voimme enää purjehtia, kun hän ei voi poltella siinä vieressä savukettaan. Miten käy iltaistuskelu terassilla kun savu jää leijumaan siihen - istuuko hän siinä yksin vai minä. Minä sorran ja alistan hänet nyt surkeaan asemaan...
Tuntuu niin hullulta kokea voimakasta syyllisyyttä tästä - olen se huono ihminen koska haluan olla ilman tupakansavua. Tähän on oikeus monilla työntekijöillä mutta olisipa kiva saada tämä oikeus perheenjäsenillekin.
Olen ihan toivoton

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy kommentoidaksesi.
Viestejä yhteensä
Polttaako puolisosi myös sisällä/autossa?
En oikeen ymmärrä miten hajua voi välttää...ite asun rivarissa.Lähes joka luukussa poltetaan.Käynkö sanomassa,sori oon lopettanut..tumppaahan röökisi,hirvee lemu :shock:
Ehkä en nyt tajua pointtiasi,se ei kyllä uutta ole
Sori,uninen vielä olin.Jakelu ei oikeen toiminut.
Eikö miehesi voisi siirtyä hieman syrjempään polttamaan.Tai itse ainakin polttaessani siirryin niin ettei savu toista häirinnyt...en itsekkään tykännyt savuja naamalle saada.
Viimeinen tupakka 4.7.2008
Savuttomana täälläkin menty kohta 9 vuotta.
Ylläpito on poistanut ketjun kommentista mainoksen. Mukavia keskustelujen jatkoja!