Tommyn kuntonurkka! :)
Tommy
Espoo
Hienoa, saatiin tänne painonhallintaosio, mikä ainaki meikäläisen mielestä liittyy aihepiiriin hyvinkin tiiviisti. Painonnousu on varsin yleinen ongelma tupakoinnin lopetuksen yhteydessä, yhtenä syynä lisääntynyt napostelu, ja tietääkseni myös aineenvaihdunnallisia selityksiä ilmiölle löytyy. Tiedän jopa tapauksen joka pelkää/välttelee tupakoinnin lopettamista juuri tästä nimenomaisesta syystä!
Koska tupakoinnin lopettamisella tähdätään parempaan terveyteen, niin väittäisin että palstalla on liuta ihmisiä jotka voisivat innostua myös painonpudotuksesta ja kunnon kohottamisesta! Painonhallinta ei ole mikään mahdoton tehtävä, ja ne ylimääräiset kilot saa kyllä pois oli sitten isot luut, viturallaan olevat geenit tai vaikka oletettu hidas aineenvaihdunta. Sellaista ihmistä ei olekaan joka ei voisi laihtua, ilman ihmedieettejä ja muita naistenlehtien poppakonsteja. Ja paras tapa onkin, kuten kaikki tietää, terveellinen ravinto ja liikunta, pysyvät elämäntapamuutokset! Miksi siis emme ottaisi uuteen terveempään elämäämme savuttomuuden lisäksi myös näitä tekijöitä mukaan?!
Haastankin siis kaikki mukaan terveystalkoisiin jossa kehosta poistetaan tervan lisäksi myös ylimääräiset laardit! Tänne vaan tavoitteita ja kysymyksiä, esim. meikäläisellä on reilu sadan kilon elopainosta huolimatta paljon tietoa aihepiiriin liittyen mm. kuuden maaliin saakka juostun maratonin myötä.
Oma tavoite: vuodessa 15-20 kg läskiä hiiteen, ja elämäni 7. maraton ensi kesänä (HCM). Maraton voi toki kuulostaa monille turhankin suurelta tavoitteelta ainakin vielä tässä vaiheessa, mutta saisimmeko kasaan vaikka porukan puolikkaalle, esim. HCR ensi toukokuussa?! Itse ainakin olen valmis auttamaan ja neuvomaan juoksu- ja ravintoasioissa sen minkä osaan, ja varmasti asiantuntemusta löytyy muiltakin. Ollaan jo todistettu selkärangan olemassaolo taistelussamme tupakkaa vastaan, tässä olisi looginen jatko sille!
Tavoitteeksi kelpaa muutaman kilon pudotuskin, ei täällä maratoonariksi tarvitse ryhtyä. Tänne vaan tavoitteet ja sotasuunnitelmat, ja katotaan miten edetään!
Tervetuloa mukaan, häädetään laardit ja jenkkakahvat hiiteen saman tien!
Koska tupakoinnin lopettamisella tähdätään parempaan terveyteen, niin väittäisin että palstalla on liuta ihmisiä jotka voisivat innostua myös painonpudotuksesta ja kunnon kohottamisesta! Painonhallinta ei ole mikään mahdoton tehtävä, ja ne ylimääräiset kilot saa kyllä pois oli sitten isot luut, viturallaan olevat geenit tai vaikka oletettu hidas aineenvaihdunta. Sellaista ihmistä ei olekaan joka ei voisi laihtua, ilman ihmedieettejä ja muita naistenlehtien poppakonsteja. Ja paras tapa onkin, kuten kaikki tietää, terveellinen ravinto ja liikunta, pysyvät elämäntapamuutokset! Miksi siis emme ottaisi uuteen terveempään elämäämme savuttomuuden lisäksi myös näitä tekijöitä mukaan?!
Haastankin siis kaikki mukaan terveystalkoisiin jossa kehosta poistetaan tervan lisäksi myös ylimääräiset laardit! Tänne vaan tavoitteita ja kysymyksiä, esim. meikäläisellä on reilu sadan kilon elopainosta huolimatta paljon tietoa aihepiiriin liittyen mm. kuuden maaliin saakka juostun maratonin myötä.
Oma tavoite: vuodessa 15-20 kg läskiä hiiteen, ja elämäni 7. maraton ensi kesänä (HCM). Maraton voi toki kuulostaa monille turhankin suurelta tavoitteelta ainakin vielä tässä vaiheessa, mutta saisimmeko kasaan vaikka porukan puolikkaalle, esim. HCR ensi toukokuussa?! Itse ainakin olen valmis auttamaan ja neuvomaan juoksu- ja ravintoasioissa sen minkä osaan, ja varmasti asiantuntemusta löytyy muiltakin. Ollaan jo todistettu selkärangan olemassaolo taistelussamme tupakkaa vastaan, tässä olisi looginen jatko sille!
Tavoitteeksi kelpaa muutaman kilon pudotuskin, ei täällä maratoonariksi tarvitse ryhtyä. Tänne vaan tavoitteet ja sotasuunnitelmat, ja katotaan miten edetään!
Tervetuloa mukaan, häädetään laardit ja jenkkakahvat hiiteen saman tien!
Viimeiset savut 24.5.2012
Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy kommentoidaksesi.
Viestejä yhteensä
Kunpa saisin akillesjänteen taas kondikseen, pääsisi juoksupoluille, tänä kesänä jäi tavoite, kympin juoksu jossain tapahtumassa, juoksematta noiden kremppojen takia. Ensi kesänä, 10 kiloa kevyempänä sen teen jos terveyttä suodaan.
Savuttomuudessa parasta on ehdottomasti ollut se, että kaikki tekeminen on muuttunut kepeämmäksi kun keuhkot eivät huuda tuskissaan, nyt kun vielä nuo rasvamakkarat vatsan ja takamuksen seutuvilta sulatetaan, saa tämä tyttö varmaan siivet selkään
Olen jo viisikymppinen, ylipainoon on ollut taipumusta jo kauan ja painonhallinta vaikeutunut parin viime vuoden aikana koska sairastan kilpirauhasen vajaatoimintaa, eikä lääkitystä tahdota saada kohdalleen. Tiedän, että tupakoinnin lopettaminen vielä lisää vaikeuksia, mutta en aio antaa periksi!
Tavoitteeni on ikä ja kunto huomioiden kohtuullinen, 13.5.2013 lopettamisen vuosipäivänä paino -10kg siitä mitä se oli nyt toukokuussa :-)
Kaksi kuukautta mennyt ja -2 kg saldo :-P Tähän mennessä on riittänyt alkoholista ja useista herkuista luopuminen, loman jälkeen tarkastellaan ruokavaliota vähän enemmänkin...
Syy miksi olen tunkemassa tänne näin kovaan ääneen sekä liikuntaa että terveellistä ravintoa on se, että ne yhdistämällä onnistuu varmasti. Pelkkä terveellinen ruoka ilman liikuntaa saattaa laihduttaa, mutta hitaasti. Pelkkä liikunta epäterveellisellä ruokavaliolla saattaa laihduttaa, mutta paino saattaa tuolloin myös nousta liikunnasta huolimatta. Yhdistämällä nämä kaksi on teho taattu!
Aluksi tuntuu mahdottomalta jättää esim. karkit yms. sokerimättö pois (tai vähentää), mutta kuten nikotiininkin suhteen, se tuska helpottuu kyllä. Taustalla oleva ilmiö liittyy haimaan ja insuliiniin, siis myös vaikkei diabeteksesta kärsisikään. Haman insuliinituotanto tasaantuu ajan mittaan, ja aika yllättäen ehkä monille: verensokeri pysyy tasaisempana ja jopa korkeammalla (mutta terveellisellä tasolla) ilman herkuttelua! Ihmisen syödessä sokeria ja muita lyhytketjuisia hiilareita usein, alkaa haima tuottamaan liikaa insuliinia (kenellä tahansa, ei tarkoita vielä diabetestä). Ja korkeat insuliinitasot pudottaa verensokerin nopeasti alas jolloin yllättäen liika sokeri voi aiheuttaa alhaista verensokeria ja sitä kautta himoa herkkuihin! Pieni tauko ja pysyvä vähentäminen sokerimätön suhteen siis ehkäisee verensokerin putoamista pohjalukemiin, eikä haiman toiminnan tasaannuttua makeanhimo enää niin helposti yllätä!
Lisäksi, insuliini toimii välittäjäaineena rasvan varastoimisessa kehoon, siispä rasva ja sokeri on tappava yhdistelmä! Voin kertoa myöhemmin esim. glykeemisestä indeksistä, jonka myötä oivallatte ettei kalorimäärä ole suoraan suhteessa ravinnon lihottavaan vaikutukseen. Se on se rasvan ja makean yhdistelmä joka pahiten varastoituu...
Oma tieteenalansa tämäkin...
Loistavaa, Tuulikki, että olet mukana. Tuo tavoitteesi tuntuu järkevältä tuon kilpparin kanssa taiteillessa. Minä tarvitsen kunnon haasteen, muuten alan löysäillä, siksi hiukan tiukemmanpuoleinen tavoite...
Minä myös saavutin viime vuonna viidenkympin virstanpylvään ja siinä kohden havahduin tähän kokonaisvaltaisempaan remonttiin elämässä.
Jonkun verran taitaa olla meitä keski-ikäisiä näiden haasteiden kanssa painimassa. Jos kuka on aloittamassa kuntoprojektia nollasta, kannattaa muistaa maltillinen aloitus. Samaten, omia liikkumismuotoja etsiessä kannattaa kokeilla monipuolisesti kaikenlaista. On tärkeää huolehtia sekä kestävyydestä, lihaskunnosta että liikkuvuudesta mutta myös lepo on tärkeää.
Onervan allekirjoituksen slogan "mens sana in corpore sano" (terve sielu terveessä ruumiissa) on niin totta!
Koitan myös varoen lisätä liikuntaa, sen minkä oikutteleva sydämeni rytmi sallii :-) Saaressa lomaillen sen on oltava soutamista koska uiminen on näillä keleillä julmaa...
Välttelen myös turhia hiilihydraatteja, mutta karppaus - ei ikinä enää :-( Sain sen seurauksena pari vuotta sitten kilpirauhastulehduksen -> vajaatoiminnan. Eli uskon edelleen siihen, että kohtuus kaikessa! Paitsi tosiaan Tommy kuten sanoit, rasvan ja sokerin yhdistelmä pannaan heti alkumetreillä :-)
Minulle tuli vasta ihan kevään-kesän aikana lisäkilot, ensin vähän jopa laihduinkin.
Liikuin tosi paljon alkuun, se vähän hiipui kevään aikanaa ja herkutellut olen myös sittemmin, vaikka myös esim. luonnonlääkkeitäkin käytän vaivoihini.
Lisäksi poltin koipeni kiehuvalla vedellä muutama viikko sitten ja lenkkarit ei menneet jalkaan, mut nyt taas mahtuu, eli kunnolla lenkille pääsen ja lähden :-).
Ei hirmu kiirettä kiloilla, vielä aion kyllä kans juhlia 1 veet ja vielä vähän myöhemmin syksyllä 50 v-kerhoon, jos tullee lisää kiloja, sitten enemmän tavoitetta ens talveen mennessä.
Olen jo luopunut autosta ainakin kesän ajaksi ja fillaroin tai kävelen kaikki matkat, kerran oon bussilla vasta ajanut, kun satoi niin kauheasti. Rintarangan ja niskan nivelrikon vuoksi tosiaan uin ja vesijumppaan, sauva-kävelyä ja kevyttä juoksua kropan sallimissa puitteissa. Ja nyt vielä sitten muuttopuuhatkin edessä :-)
Toivattavasti ei uusia kremppoja täälläkään tule, niin eiköhän ne näillä ja herkuttelun rajoitamisella lähde... :-)
Sen voisin sanoa nyt kun itekki oon käyny vasta parilla lenkillä sohvakauden jälkeen: älkää pelästykö alun tuskaa! Kroppa tottuu aika nopeasti uuteen meininkiin, ja ei aikaakaan kun liikunta alkaa tuntumaan kuolonkorinan sijaan mukavalta! Ite tulin just 5km juoksulenkiltä, ja se meni jo nyt 1,5 minuuttia toissapäiväistä (ekaa lenkkiä) nopeammin! Tein sellasen säännön itelleni että heti jos syke nousee yli 160:n, mun on PAKKO kävellä niin kauan että se on laskenu takas 140:n. Tällä tavalla saan varmistettua etten intoile liikaa. Toissapäivänä jouduin kävelemään seitsemän kertaa, tänään enää vain kolme! Syke oli paljon tasaisempi ja meno huomattavasti mukavampaa.
Äkkiä se kroppa sieltä herää, eka lenkki on aina täydellinen shokki eikä pumppu, keuhkot ja lihakset tiedä mikä maa mikä valuutta. Nyt niillä oli jo jonkinasteista yhteistyötä havaittavissa, ja tämä oli vasta toinen lenkki!
Pahin este liikunnalle ei ole terveydentila, työkiireet yms. vaan huominen päivä. Me lähdetään niin mielellään lenkille/salille/uimahalliin vasta huomenna. Kannattaakin päättää jo ennakkoon treenipäivät, esim. joka toinen päivä tai 3x viikossa... ja siitä ei lipsuta ellei oikeasti oo pää irti tai koomassa! TÄNÄÄN lenkille, ei huomenna. Unohtakaa koko sana... "huomenna"... mikä se on?!
ettei tälle uudelle alueelle voi kovin kauan kirjoitella ilman sisäänkirjautumista?
Nooh, hieno homma, että tuli tämmöinen uusi alue!
Itsekin päätin koukuttua kuntoiluun tupakoinnin sijaan
Paukastaanpa tämmöinen kysymys: kuinka tärkeä kapistus on sykemittari?
Ei suinkaan mitenkään pakollinen?
T. arvannette kuka
Itelläni on mittari joka näyttää kaiken mahdollisen paitsi seuraavan viikon lottonumerot. Moinen ei toki ole tarpeen, pelkkä sykelukema riittää. Ja niitä perusmittareita saa halvalla, välillä jopa ilmaiseksi (lehtien tilaajalahjana yms) joten kustannussyistä tuskin kenenkään tarvii jättää sykemittaria pois treeneistä.
Suosittelen käyttämään sykemittaria, mutta onnistuu se ilmankin. Yksi "nyrkkisääntö" riittävän rauhalliseen rasvanpolttovauhtiin on se että kykenee juttelemaan lenkkikaverin kanssa sujuvasti...
Hei, hyviä vinkkejä hyvästä askelmittarista kaipaisin :-)
Aika moni "joutuu" ensin pudottamaan vähän painoa ennen juoksemista, ihan viisasta jotta polvet ei turhaan rasitu liikaa. Onnittelut painonpudotuksesta! Askelmittareista mulla ei oo kokemusta, mutta jonkinlainen hintahaarukka niissäkin näyttää olevan ja kalliimmat mittaa jopa matkaa ja nopeutta... Joku muu varmaan osaa suositella hyvää.
On se nyt vaan niin että laiskottelu ja sohvapottuilu saa olla nyt historiaa! Nyt laitetaan äijä kuriin ja nuhteeseen, kele!!!
Kaksi päivää on nyt kävely-lenkkeilty reippaasti ihan lenkkarit jalassa ja tais lähtee ainakin nesteet liikkeeelle paremmin jo kun piti vyö laittaa housuihin, mitkä vähän puristi muutama päivä sitten ? Juoksua sai jo pikkuisen harrastaa, kun kaatosadetta karkuun piti laittaa juoksus kotio päin. Ja oon kyllä syönyt mansikoitakin, nekin kai poistaa nestettä :-)
Mites Tuulikin soutuharjoitukset ?
Mie oon soudellut jumppakuminauhalla kevättalven, mut lähden kans suvun mökille viikonloppuna, jos ei kaatosadetta oo, mustikoita ois tarkoitus katsella joko niitä ois ja rantakala-juhliinkin mennä :-)
Tämä kesä on kyllä hyvä kuntoilulle, ei sitä helteessä kehtaiskaan varmaan
Oikein harmittaa ja hävettää! Taidanpa siis pistää telkkarin kiinni ja hypätä venhoon, saunakin sopivasti lämmin puolen tunnin päästä :-)
Kiitos siis tsemppauksesta!
Lisäys 20.7.- lähdin kuin lähdinkin, puolen tunnin soutulenkki saarien ympäri ja sitten saunaan...aah mikä olo :-P Ajanpuute ei siis ollut kyseessä, vaan silkka laiskuus...
Otin nyt itelleni sellasen "kotiläksyn" että yritän poistaa sanavarastostani sanan "huomenna". Se on monen kuntoilun ja laihdutuksen surma, kun tänään on vähän väsy ja flunssaki varmaan kohta puhkeaa ja työpäivä venähti ja olis sitä ja tätä ja tota ja kohta varmaan sataa ja UV indeksi on korkea ja hyttysiäkin on ja lässyn lässyn. Juuei, jos ei oo oikeasti sairas tms. ni todellakin TÄNÄÄN voi lähteä lenkille! Väsynyt toki voi olla, mutta lenkin voi mitoittaa sen mukaan. Jos esim. saa kuin saakin roudattua ittensä lenkille mutta silti tuntuu ettei millään jaksa, niin voi oikeasti olla jokin fyysinen syy kuten orastava flunssa taustalla (kroppaa kannattaa kuunnella). Sit vaan iisi lenkki ja unten maille! Useimmiten kuitenkin ei ole mitään oikeaa estettä lähteä lenkille NYT, pelkkiä itsepetoksella marinoituja tekosyitä vain. Ja kun ulos lopulta pääsee niin kas, sehän maistuukin ja vauhti senku kiihtyy.
Siispä yritän elää kuten opetan. Olin tänään järvellä uimassa tunnin verran, ja oli sinne jonkinlainen kävelymatkakin... päätin että tän päivän urheilut oli siinä. Hieman kuitenkin urheiluhammasta edelleen kolottaa, ja ulkona mukava tyyni ilta... lähdenpä sittenkin saman tien kuten aiemmin suunnittelin, enkä vasta huomenna!
Edit: Onneks lähdin, aivan täydellinen tyyni ja pilvetön kesäyö, eka lenkki ilman kävelytaukoja, 6 km tuli vedettyä ja nyt on ihan voittajafiilis!
Harmi että nyt on paikat sen verran jumissa että pakko pitää lepopäivä vaikka juoksuhammasta kyllä kolottaa. Kohtuus kaikessa...
Kannattaa se välilllä vähän huiliakin, eikös se kunto nousekin paremmin, kun pitää joskus välipäivän ?
Ja ihanalta kuulosti taas tuo Tuulikin venereissu :-)
Pikkuhiljaa etkös aikonutkin sydämen mukaan liikuntaa lisätäkinja painohan on jo tippumaan päin.
Tulin taas lenkiltä, hieno on keli, aurinkokin näyttäytyy
Olkapää solisluineen vain kiukuttelee, kuuluu "rangan taudinkuvaan" sauvat ja soutamiset saa olla nyt taas syrjässä kuten muutkin suuremmat käsien heilutukset, mut muutoin jatketaan, jalat toimii kyllä :-)
Mukavaa kesäistä viikonloppua ja tsemppilöitä kaikille :-)
Juu syksy, pikkuhiljaa... kun tää saarielämä loppuu saan taas koirat naruun ja niiden kanssa vähitellen pitempiä lenkkejä. Tänään kyllä pitäisi soutaa Näsijärvi ympäri jos kalorit haluaisi kuluttaa, oli naatiskelupäivä: veneellä lähikylään ja siellä broileripihvi ja päälle jätski :-/
Toisaalta, nolla olutta, vain vettä..ennen olisi mennyt niitäkin muutama siinä sivussa :-P
Juu ilman muuta, ihan "oppikirjan" mukaan tässä edetään. Mulla on ylirasituksen estämiseksi parikin mittaria... Sykemittarissa on aamuisin tehtävä rasitustesti joka arvioi mm. leposykkeen avulla kropan senhetkistä rasitustilaa, ja jos lukema alkaa kohoilemaan niin ilman muuta on lepäiltävä tai vähintään kevennettävä treenejä. Lisäksi siirrän jokaisen harjoituksen tiedot nettiin polarpersonaltrainer.comiin jossa ohjelma laskee kullekin lenkille rasituspisteet ja tarvittavan palautumisajan (iän, painon, sukupuolen ja aktiivisuustason pohjalta yllättävänkin tarkkaan). Ohjelma on kaiken aikaa tietoinen aiemmista treeneistäni, ja näyttää käyränä palautumistilan. Niin kauan kun käyrä heiluu vihreällä alueella voi ihan surutta treenata. Keltaisella on jo syytä levätä tai vähintään keventää, ja jos punaiselle livahtaa niin ylirasituksen/ylikunnon riski on jo todellinen eikä edes kevyet treenit ole ok ennenkuin on levännyt itsensä takaisin vähintään keltaiselle alueelle. Nämä ovat toki vain apuvälineitä, kuka tahansa oppii kuuntelemaan kehoaan myös ilman näitä ja lepäämään kun se on tarpeen. Mutta nämä auttaa mukavasti jarruttelemaan silloin kun intoa on "liikaa".
Lisäksi, olen treenannut itseni aikanaan maratonkaudella useaankin otteeseen ylikuntoon, ja se tarkoittaa pahimmillaan viikkojen katkoa treeneihin, kroppa kun alkaa oireilemaan pahimmillaan monin tavoin ja mm. flunssat yms. iskee todella helposti.
Juuri nyt levon tarve tuntuu julmalta kun into on kova ja haluaisin juosta yötä päivää, mutta ei tällanen sohvapottu moista kestä. Onneksi kunnon kohotessa treenimäärää voi nostaa, joten kunhan tässä nyt ainakin pari kolme kuukautta ensin elvytän itseäni niin sen jälkeen alkaa kroppa kestämään jo enemmän rääkkiä ja saan juosta ihan tosissani.
Se hyvä puoli kuntoilussa juuri onkin: palkkioita riittää. Ja palkkioita saa hyvinkin nopeasti, jo nyt huomaan selkeän eron ensimmäisen lenkin tuskaan verrattuna. Näillä sanoilla vetoankin taas lukijoihin: yrittäkää tsempata ja liikkua vaikka väkisin, ennemmin tai myöhemmin (hyvin nopeasti) se palkitsee niin että ette juuri muuta enää halua tehdäkään. Joten vetäiskääpä saman tien lenkkarit jalkaan ja lähtekää liikkeelle! Enkä nyt tarkoita adrenaliinin katkuista tappolenkkiä, vaan ihan vaikka puolen tunnin iltakävelyä. Mitä tahansa missä liikutte, sohvan pohjalle ei kannata jäädä makaamaan! Tsemppiä kaikille! :thumbup:
Jos se on todella revähtänyt niin kyllä siinä pahimmillaan muutama viikko yleensä menee. Venähdys useimmiten paranee 1-2 viikossa. Riippuu aina siitä miten pahasti on mennyt... Jos ei ala paranemaan niin lekuriinkin lienee viisasta mennä. Pidän peukut tanassa että paranee pian! :thumbup:
Tässä vielä viisaampien mietteitä aiheesta: http://www .tohtori.fi/?page=4069997&search=lihasrev%C3%A4hdys
Tommy, innostuin minäkin Polar-kuntotestin tekemään... kuntoindeksiksi sain 5 eli viime marraskuusta oli pudonnut kuutosesta pykälän. Nämä krempat alkavat käydä hermoille, nyt on pikkuhiljaa pakko päästä tekemään jotain "tehokasta". No, eiköhän tästä vielä nousta!