vinkkejä pullukalle
exsavuttelija
Kotka
kohta on viikko täynnä ilman savuja ja nyt on kriisi! ahmin ku mikäkin ahmatti! sokeria en ole syönyt ja senkin korvannut koko aikaisella ahmimisella mitä jääkaapista löytyykään.
Onko teillä kokemuksia millä laihtuisi ja saisi tämän ahmimisen loppumaan? Jopa silloin kun on tylsää niin ahmin
rasittavaa liikuntaa EN voi harrastaa pahan ihottuman takia(pahenee hikoillessa).
Haluan olla raikas ja savuton ja myös paremman näköinen. Väsymystä on vielä (aamulla vaikeaa nousta sängystä)
KIITOS ETUKÄTEEN !
Onko teillä kokemuksia millä laihtuisi ja saisi tämän ahmimisen loppumaan? Jopa silloin kun on tylsää niin ahmin
rasittavaa liikuntaa EN voi harrastaa pahan ihottuman takia(pahenee hikoillessa).Haluan olla raikas ja savuton ja myös paremman näköinen. Väsymystä on vielä (aamulla vaikeaa nousta sängystä)
KIITOS ETUKÄTEEN !
Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy kommentoidaksesi.
Viestejä yhteensä
tein yhteen aikaan sellasia mehujääpuikkoja itse tuoremehusta ja jugurtista. Niitä sitten mussuttelin, kun siinä kestääkin tovi ennenku saa syötyä sellasen! Voisko sellaset auttaa ahmimiseen 8)
Yritän myös keksiä tekemistä tupakoinnin tilalle. Kirjan lukeminen, valokuvaaminen, siivoaminen tai mitä nyt ikinä alkaakaan tekemään.
Muistan että kun lopetti tupakointia oli aina vatsassa olo että olisi muka nälkä. Se meni ohi ajan myötä.
Dietti (jonka jälkeen pysyvä ruokavalion muutos) oli minun pelastus. Kun joutuu punnitsemaan, mittaamaan, raastamaan, keittämään ym ruokansa, on päivittäinen liikunta ja treenit niin tupakka on unohtunut siinä sivussa aika mukavasti. Välillä kun tupakka tulee mieleen, keitän kupillisen hyvää makuteetä tai lähden kävelemään.
Sitä myrkkyä en enää suuhuni laita. Siinä auttaa myös se että tupakka oli aiheuttanut ikeniin parodontiitin. Nyt sitten ikeniä ronkitaan ja laserilla leikkaillaan. Joka kerta kun sattuu, ajattelen että tupakka oli viholliseni. Siitä aiheutui pelkkää harmia. En keksi mitään hyvää sanottavaa tupakasta.
Mieliteot voi voittaa vain omalla tahdonvoimalla, keksimällä muuta tekemistä ja miettimällä, mihin tilanteisiin tarvitsen aina tupakkaa? Voisiko niitä tilanteita hoitaa muulla tavalla?
Vaikka tupakoimattomuuteni on kestänyt vasta noin kuukauden, olen satavarma että en enää koskaan polta. Sellaista syytä ei ole olemassakaan joka saisi minut laittamaan tupakan suuhuni
Viime keväänä kun olin ollut 3kk polttamatta, sorruin juuri tuohon painon nousuun ja siihen että poltan vain yhden. yritin puolustautua sillä että paino nousi, nyt en halua sen antaa vaikuttaa lopettamiseen.
Aamukävely ennen aamupalaa on ihanaa kun siihen on tottunut. Keuhkot eivät niittaa kiinni ja tunnen olevani "normaali ihminen".
Painon nousu on ihan inhimillistä kun on lopettanut tupakoinnin mutta minulla siihen ei kerta kaikkiaan ollut varaa. Painoin lopetuspäivänä peräti 100,5 kg!
Keväistä viikonloppua kaikille.
Taatusti syön nyt terveellisesti, riittävästi kuituja ja kasviksia sekä rasvaa ja protskuja oikeassa suhteessa. MUTTA kaikesta tästä huolimatta vatsan toiminta on sanonut totaalisesti irti sopimuksen - vai liekö on vaan lomautettu?
Tämä olo ei ole tosiaankaan mukava, en silti ole vielä käynyt tupakkiostoksilla...
Joskus vuosia, vuosia sitten kun lopetin (olin reilu kaksi vuotta polttamatta) niin silloin päätin, että paino ei saa nousta. Iltaisin ja viikonloppuisin joka kerta kun teki mieli tupakkaa niin otin koiran ja käveltiin pieni lenkki tai sitten vaan kuorin porkkanan ja söin sen. Painoni laski!
Vähän kyllä hirvittää (lue: hitosti). Sokeriviekkareita kun ei voi hillitä laastarilla